Huonon suhdannetilanteen aikana valmistuminen: pitkän aikavälin vaikutukset korkeakoulutettujen palkkatasoon
Huhtamo, Johanna (2026)
Huhtamo, Johanna
2026
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
Hyväksymispäivämäärä
2026-05-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202605185821
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202605185821
Tiivistelmä
Yksilön työuran kannalta yksi merkittävimmistä hetkistä on valmistuminen koulutuksesta ja siirtyminen työmarkkinoille. Suurin palkkakehitys ja taitojen kertyminen tapahtuu uran alkuvaiheessa, mikä korostaa ensimmäisen työpaikan merkitystä ja tekee vastavalmistuneet erityisen herkiksi taloudellisille olosuhteille. Valmistumishetken osuessa heikkoon taloustilanteeseen yksilön mahdollisuudet saada koulutusta vastaava työ tai työpaikka ylipäänsä vaikeutuu. Tämä ei näy ainoastaan lyhyellä aikavälillä, vaan epäedullinen lähtökohta voi seurata mukana pitkälle työuraan.
Tämän tutkielman tavoitteena on arvioida huonon suhdannetilanteen aikana valmistumisen vaikutusta korkeakoulutetun palkkatasoon pitkällä aikavälillä. Lisäksi tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät selittävät havaittuja palkkaeroja, ja toisaalta arvioida, keihin vaikutukset kohdistuvat voimakkaimmin. Tutkielmassa on kolme tutkimuskysymystä, jotka ovat: 1) Millaisia eroja palkkatasossa havaitaan pitkällä aikavälillä eri suhdannetilanteissa valmistuneiden välillä? 2) Mitkä tekijät selittävät pitkän aikavälin ansionmenetyksiä? sekä 3) Keihin huonon taloustilanteen aikana valmistumisen vaikutukset kohdistuvat erityisen voimakkaasti? Tutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineistona on käytetty aihealueen keskeisimpiä tutkimuksia muun muassa Pohjois-Amerikasta, Euroopasta ja Aasiasta.
Tutkielman teoriaosuus koostuu kahdesta toisiaan täydentävästä pääluvusta. Ensimmäisessä pääluvussa tarkastellaan eri tutkimusten tuottamia arvioita ansionmenetysten suuruudesta ja vaikutusten pysyvyydestä, mikäli valmistuminen on sijoittunut huonoon taloustilanteeseen. Samassa luvussa perehdytään myös tarkemmin suureen taantumaan, sekä 2000-luvun työmarkkinoiden rakenteelliseen muutokseen. Toisessa pääluvussa perehdytään ansionmenetyksiä selittäviin tekijöihin. Lisäksi pyritään arvioimaan, keihin korkeakoulutettuihin ansionmenetykset kohdistuvat erityisen voimakkaasti.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että heikossa suhdannetilanteessa työmarkkinoille siirtyneet korkeakoulutetut kokevat merkittäviä, mutta pääosin väliaikaisia ansiotappioita. Ansiotappioiden suuruus ja kesto vaihtelevat kuitenkin tutkimuksittain, kohdemaiden välillä sekä yksilötasolla, minkä vuoksi ne voivat joissakin tapauksissa muodostua pysyviksi. Erityisesti institutionaalisilla tekijöillä, suoritetulla tutkinnolla sekä ensimmäisen työpaikan laadulla on todettu olevan merkittävä vaikutus ansiotappioiden syntymiseen ja kestoon. Lisäksi pysyviä palkka- ja ansiovaikutuksia on havaittu erityisesti vähemmän etuoikeutetuilla ryhmillä. Vaikka yksilö voi joissakin määrin vaikuttaa työuraansa epäsuotuisista lähtökohdista huolimatta, huono ajoitus voi silti johtaa pysyvästi epäedullisempaan asemaan työmarkkinoilla. Korkeakoulutettujen kohdalla huoli ei rajoitu pelkästään työllistymiseen, sillä ansiotappiot liittyvät usein työskentelyyn koulutustasoon ja osaamiseen nähden alemman tasoisissa tehtävissä.
Tämän tutkielman tavoitteena on arvioida huonon suhdannetilanteen aikana valmistumisen vaikutusta korkeakoulutetun palkkatasoon pitkällä aikavälillä. Lisäksi tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät selittävät havaittuja palkkaeroja, ja toisaalta arvioida, keihin vaikutukset kohdistuvat voimakkaimmin. Tutkielmassa on kolme tutkimuskysymystä, jotka ovat: 1) Millaisia eroja palkkatasossa havaitaan pitkällä aikavälillä eri suhdannetilanteissa valmistuneiden välillä? 2) Mitkä tekijät selittävät pitkän aikavälin ansionmenetyksiä? sekä 3) Keihin huonon taloustilanteen aikana valmistumisen vaikutukset kohdistuvat erityisen voimakkaasti? Tutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineistona on käytetty aihealueen keskeisimpiä tutkimuksia muun muassa Pohjois-Amerikasta, Euroopasta ja Aasiasta.
Tutkielman teoriaosuus koostuu kahdesta toisiaan täydentävästä pääluvusta. Ensimmäisessä pääluvussa tarkastellaan eri tutkimusten tuottamia arvioita ansionmenetysten suuruudesta ja vaikutusten pysyvyydestä, mikäli valmistuminen on sijoittunut huonoon taloustilanteeseen. Samassa luvussa perehdytään myös tarkemmin suureen taantumaan, sekä 2000-luvun työmarkkinoiden rakenteelliseen muutokseen. Toisessa pääluvussa perehdytään ansionmenetyksiä selittäviin tekijöihin. Lisäksi pyritään arvioimaan, keihin korkeakoulutettuihin ansionmenetykset kohdistuvat erityisen voimakkaasti.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että heikossa suhdannetilanteessa työmarkkinoille siirtyneet korkeakoulutetut kokevat merkittäviä, mutta pääosin väliaikaisia ansiotappioita. Ansiotappioiden suuruus ja kesto vaihtelevat kuitenkin tutkimuksittain, kohdemaiden välillä sekä yksilötasolla, minkä vuoksi ne voivat joissakin tapauksissa muodostua pysyviksi. Erityisesti institutionaalisilla tekijöillä, suoritetulla tutkinnolla sekä ensimmäisen työpaikan laadulla on todettu olevan merkittävä vaikutus ansiotappioiden syntymiseen ja kestoon. Lisäksi pysyviä palkka- ja ansiovaikutuksia on havaittu erityisesti vähemmän etuoikeutetuilla ryhmillä. Vaikka yksilö voi joissakin määrin vaikuttaa työuraansa epäsuotuisista lähtökohdista huolimatta, huono ajoitus voi silti johtaa pysyvästi epäedullisempaan asemaan työmarkkinoilla. Korkeakoulutettujen kohdalla huoli ei rajoitu pelkästään työllistymiseen, sillä ansiotappiot liittyvät usein työskentelyyn koulutustasoon ja osaamiseen nähden alemman tasoisissa tehtävissä.
