Häiriötilanteisiin varautuminen ja niihin liittyvä viestintä : Pirkanmaalla kyläseuduilla asuvien ikääntyneiden näkökulma

Abstract

Turvallisuus ja varautuminen ovat ajankohtaisia teemoja häiriötilanteiden mahdollisuuksien lisääntyessä ilmastonmuutoksen ja maailman politiikan vaikutusten takia. Yhtenä tarkastelu näkökulmana varautumiseen on kyläympäristöt ja niiden yhteisöt. Kylät ovat toimintaympäristönä haastava, koska niillä ei ole laillista toimivaltaa ja ne usein toimivat vapaaehtoisvoimin. Kuitenkin usein kyläyhteisöt ovat lähimpänä maaseudulla asuvaa yksilöä häiriötilanteen tapahtuessa. Näin ollen kyläyhdistykset ovat merkityksellisiä yksilöiden häiriötilanteisiin varautumisen ja häiriötilanteisiin reagoinnin suhteen. Tämä luo tarpeen viranomaistahojen olla yhteistyössä kyläyhdistysten kanssa varautumisen ja siihen liittyvän viestinnän toteuttamisessa.

Tutkimus on toteutettu yhteistyössä Pirkan Kylien kanssa osana Pirkanmaan älykkäät kylätalot hanketta. Tarkastelen häiriötilanteisiin varautumista ja niihin liittyvää viestintää kyläseuduilla asuvien ikääntyneiden näkökulmasta käyttäen heidän kokemuksiaan varautumisesta. Ensimmäinen tutkimuskysymys on miten ikääntyneet kokevat varautumisen häiriötilanteisiin kyläympäristössä? Toisena tutkimuskysymyksenä tarkastelen sitä, mitä on otettava huomioon varautumisen ja häiriötilanteiden viestinnässä ja tiedon saannissa ikääntyneen näkökulmasta? Ikääntyneet harvemmin käyttävät älylaitteita, mikä hankaloittaa viestintää ja tiedon saamista. Ikääntyneisiin vaikuttavat myös tietyt riskit suuremmalla todennäköisyydellä. Häiriötilanteista selviytymiseen vaikuttavat eri haavoittuvuudet, kuten ikä, terveydentila ja eristyneisyys. Haavoittuvuuksien kompensoinniksi esitän sosiaalista pääomaa, jonka avulla yhteisöt ja yksilöt voivat olla paremmassa asemassa.

Tutkimuksessa käytetään laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen aineisto on kerätty loppuvuodesta 2025 haastattelemalla 11 Pirkanmaan kyläseuduilla asuvaa yli 65-vuotiasta. Haastateltavat asuvat kahdessa kylässä Pirkanmaalla. Analyysi toteutettiin laadullisena sisällön analyysinä, jonka tuloksena muodostettiin kolme pääluokkaa. Nämä ovat kylä ja yhteisö, yksilön varautuminen, sekä viestintä. Pääluokkien lisäksi analyysissa muodostettiin kahdeksan alaluokkaa: kyläympäristön erityispiirteet, kylän resurssit, omaisuus, kotivara, turvaverkko ja ihmissuhteet, tieto ja osaaminen, sekä viestinnän toimijat, ketjut, ajankohdat ja keinot.

Häiriötilanteisiin liittyy suuri määrä yhteistyötä, varautumista ja viestintää. Suomessa varautumista toteuttavat lukemattomat eri tahot, jolloin yksilölle saattaa olla haastavaa ennakoida mikä taho eri häiriötilanteissa viestisi heille. Kyläseuduilla asuu laaja skaala ihmisiä, jolla on erilaisia tarpeita viestinnän saavutettavuuden suhteen. Tutkimuksen tuloksien mukaan perinteisille viestinnän keinoille on edelleen tarvetta. Ennakoivasti, häiriötilanteen aikana ja sen jälkeen eri viestinnän muodot tavoittavat yksilöt ja yhteisöt parhaiten. Eri vaiheisiin myös liittyy erilaisia odotuksia viestinnän toteuttamisesta. Yksilöiden varautumisen taso vaihtelee laajasti riippuen heidän resursseistaan ja heihin vaikuttavista haavoittuvuuksista. Tutkimus nostaa esiin ennakoivan tiedon merkityksen, eri tahojen yhteistyön, sekä varautumisen ja viestinnän saavutettavuuden ja harjoittelun tarpeen.