Venäjä-pakotteet kielteisenä taloudellisena shokkina suomalaisessa kuntakentässä ja alueellisten resilienssitekijöiden merkitys
Ruoste, Antti (2026)
2026
Hallintotieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2026-05-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202605155627
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202605155627
Tiivistelmä
Tutkimuksessa analysoidaan Ukrainan sodan seurauksena tulleiden Venäjä-pakotteiden vaikutusta suomalaiseen kuntatalouteen vuodesta 2022 eteenpäin. Ajatuksena on, että Venäjä-pakotteet ovat kielteinen taloudellinen shokki ja että Venäjä-riippuvaisemmilla alueilla kielteinen vaikutus oli suurempi kuin alueilla, jotka eivät olleet Venäjä-riippuvaisia. Jatkohypoteeseina esitetään, että inhimillinen pääoma ja paikallisen elinkeinoelämän monipuolisuus vähentävät kielteisen taloudellisen shokin vaikutuksia alueellisina resilienssitekijöinä.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu neljästä osasta: kansainvälinen kauppa ja pakotteet negatiivisena taloudellisena shokkina, alueellinen resilienssi sekä inhimillinen pääoma ja elinkeinorakenteen monipuolisuus alueellisen resilienssin osa-alueina.
Venäjä-riippuvuus on määritetty maakunnan, jossa kunta sijaitsee, kautta käyttäen subjektiivista tulkintaa OECD:n vuoden 2025 raportista Transition strategies for Finland’s eastern and south-eastern border regions: Adapting to geopolitical change. Selitettävä muuttuja on kunnan verotulot per capita. Inhimillinen pääoma on määritetty korkeakoulutettujen osuudella. Elinkeinorakenteen monipuolisuus on määritetty laskemalla Herfindahl–Hirschman-indeksi kuntien toimialojen osuuksista. Data kattaa mannersuomalaiset kunnat vuosilta 2019-2022. Vuodet 2019-2021 ovat shokkia edeltäneitä vuosia ja vuosi 2022 varsinainen shokkivuosi. Menetelmänä toimii difference-in-differences-regressioanalyysi, jossa koeryhmänä toimii Venäjä-riippuvaiset kunnat ja kontrolliryhmänä ei-Venäjä-riippuvaiset kunnat.
Tutkimuksen tuloksena on, että verotulot vähenivät päähypoteesin oletuksen mukaisesti mutta että resilienssitekijöillä ei näyttäisi olevan jatkohypoteesien mukaista suojaavaa vaikutusta. Tutkimuksen suurin heikkous on Venäjä-riippuvuuden määritelmä, mikä puoltaa paremman jatkotutkimuksen tekemistä paremmilla mittareilla ja kontrolleilla.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu neljästä osasta: kansainvälinen kauppa ja pakotteet negatiivisena taloudellisena shokkina, alueellinen resilienssi sekä inhimillinen pääoma ja elinkeinorakenteen monipuolisuus alueellisen resilienssin osa-alueina.
Venäjä-riippuvuus on määritetty maakunnan, jossa kunta sijaitsee, kautta käyttäen subjektiivista tulkintaa OECD:n vuoden 2025 raportista Transition strategies for Finland’s eastern and south-eastern border regions: Adapting to geopolitical change. Selitettävä muuttuja on kunnan verotulot per capita. Inhimillinen pääoma on määritetty korkeakoulutettujen osuudella. Elinkeinorakenteen monipuolisuus on määritetty laskemalla Herfindahl–Hirschman-indeksi kuntien toimialojen osuuksista. Data kattaa mannersuomalaiset kunnat vuosilta 2019-2022. Vuodet 2019-2021 ovat shokkia edeltäneitä vuosia ja vuosi 2022 varsinainen shokkivuosi. Menetelmänä toimii difference-in-differences-regressioanalyysi, jossa koeryhmänä toimii Venäjä-riippuvaiset kunnat ja kontrolliryhmänä ei-Venäjä-riippuvaiset kunnat.
Tutkimuksen tuloksena on, että verotulot vähenivät päähypoteesin oletuksen mukaisesti mutta että resilienssitekijöillä ei näyttäisi olevan jatkohypoteesien mukaista suojaavaa vaikutusta. Tutkimuksen suurin heikkous on Venäjä-riippuvuuden määritelmä, mikä puoltaa paremman jatkotutkimuksen tekemistä paremmilla mittareilla ja kontrolleilla.