Millaisista oikeudellisista seikoista lapsen etu käännytys- ja karkotuspäätöksissä koostuu
Maunuksela, Venla (2026)
Maunuksela, Venla
2026
Hallintotieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2026-05-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202605165704
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202605165704
Tiivistelmä
Suomeen on tullut useiden vuosien ajan suuria määriä oleskelulupahakemuksia, eri perustein. Oleskelulupia hakevat myös alaikäiset lapset yhdessä perheidensä kanssa tai yksin ilman huoltajaa. Lapsien osuus hakemuksista on noin 32–37 %. Suuret hakemusmäärät johtavat siihen, etteivät kaikki hakijat saa myöntävää päätöstä hakemukseensa, joka taas johtaa käännytys- ja karkotuspäätöksiin. Lisääntyvät käännytys- ja karkotuspäätökset voivat vaikuttaa lapsiin joko suoraan tai välillisesti vanhemman kautta. Lapset, jotka ovat jo ikänsä puolesta haavoittuvassa asemassa, ovat YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen ansiosta eritysasemassa käännytys- ja karkotuspäätöksen teossa. Sopimuksen mukaan kaikessa lapseen vaikuttavassa päätöksenteossa on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu, tämä periaate pätee myös käännytys- ja karkotusasioissa.
Tässä tutkimuksessa tutkin, millaisista oikeudellisista seikoista lapsen etu käännytys- ja karkotuspäätöksissä koostuu. Lapsen etu käsitteenä on monitulkintainen ja tilanteesta sekä kontekstista riippuvainen. Lapsen etua käännytys- ja karkotuspäätösten kontekstissa tullaan selvittämään kansainvälisen sekä kansallisen lainsäädännön avulla. Tutkimuksessa tärkeimpiä oikeudellisia säädöksiä ovat YK:n lapsen oikeuksien sopimus (SopS 59/1991) sekä ulkomaalaislaki (301/2004). Lapsen edun selvittämisen apuna käytetään oikeudellisten säädösten lisäksi hallituksen esityksiä, tarkentamaan lainsäätäjän alkuperäistä tarkoitusta, lapsen oikeuksien komitean yleiskommentteja sekä korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja. Systematisoinnin ja teleologisen tulkinnan avulla tullaan selvittämään ne seikat, jotka vaikuttavat lapsen edun arviointiin käännytys- ja karkotuspäätöksissä.
Tutkimuksen tarkoituksena on olla käytännön lainopillinen ja siten tuottaa välittömästi hyödynnettävää tietoa muun muassa viranomaisten sekä tuomioistuinten käyttöön. Tutkimuksen tavoitteena on koota yhteen käännytys- ja karkotuspäätöksiin vaikuttavat lapsen edun ulottuvuudet ja velvollisuudet, jotka päätöksiä tehdessä tulee huomioida.
Tässä tutkimuksessa tutkin, millaisista oikeudellisista seikoista lapsen etu käännytys- ja karkotuspäätöksissä koostuu. Lapsen etu käsitteenä on monitulkintainen ja tilanteesta sekä kontekstista riippuvainen. Lapsen etua käännytys- ja karkotuspäätösten kontekstissa tullaan selvittämään kansainvälisen sekä kansallisen lainsäädännön avulla. Tutkimuksessa tärkeimpiä oikeudellisia säädöksiä ovat YK:n lapsen oikeuksien sopimus (SopS 59/1991) sekä ulkomaalaislaki (301/2004). Lapsen edun selvittämisen apuna käytetään oikeudellisten säädösten lisäksi hallituksen esityksiä, tarkentamaan lainsäätäjän alkuperäistä tarkoitusta, lapsen oikeuksien komitean yleiskommentteja sekä korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja. Systematisoinnin ja teleologisen tulkinnan avulla tullaan selvittämään ne seikat, jotka vaikuttavat lapsen edun arviointiin käännytys- ja karkotuspäätöksissä.
Tutkimuksen tarkoituksena on olla käytännön lainopillinen ja siten tuottaa välittömästi hyödynnettävää tietoa muun muassa viranomaisten sekä tuomioistuinten käyttöön. Tutkimuksen tavoitteena on koota yhteen käännytys- ja karkotuspäätöksiin vaikuttavat lapsen edun ulottuvuudet ja velvollisuudet, jotka päätöksiä tehdessä tulee huomioida.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [11895]
