Israelilaistaustaisten suomalaisten kulttuuri-identiteetin kokemuksia: Kasvatuksen merkitys kulttuurien risteyksessä
Helin, Sara (2026)
2026
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2026-05-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202605165701
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202605165701
Tiivistelmä
Tässä laadullisessa tutkimuksessa selvitettiin israelilaistaustaisten suomalaisten kulttuuri-identiteetin kokemuksia sekä kulttuuri-identiteettiä vahvistavia ja haastavia tekijöitä. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin kasvatuksen merkitystä israelilaistaustaisten suomalaisten kulttuuri-identiteetille. Tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla, joihin osallistui seitsemän yli 20-vuotiasta suomalaista, joiden toinen vanhempi on Suomen kansalainen ja toinen Israelin kansalainen. Haastatteluaineisto analysoitiin temaattisen analyysin avulla.
Tutkimustulokset osoittavat, että israelilaistaustaisilla suomalaisilla on keskenään erilaiset kulttuuri-identiteetit ja perhetaustat, mutta kulttuuri-identiteettejä yhdisti niiden dynaaminen sekä kontekstisidonnainen luonne. Kulttuuri-identiteetin kokemuksiin liittyivät kulttuureihin yhdistetyt piirteet, joiden kautta tutkittavat asemoivat itseään eri kulttuureihin. Lisäksi kulttuuri-identiteetin kokemuksiin sisältyi kuulumisen ja erityisesti kuulumattomuuden tunteita, joita pidettiin tyypillisinä kaksikulttuurisuuden piirteinä. Osalla tutkittavista kulttuuri-identiteettiä leimasi myös ristiriitaisuus, jonka nähtiin kytkeytyvän erityisesti Israeliin liittyvään poliittiseen ilmapiiriin.
Tutkimuksessa kulttuuri-identiteettiä vahvistaviksi tekijöiksi tunnistettiin perhe ja sukulaissuhteet, yhteys omaan kulttuuriyhteisöön sekä kulttuuriset kiinnittymisen muodot. Kulttuuri‑identiteettiä haastaviksi tekijöiksi osoittautuivat poliittisen ilmapiirin aiheuttamat haasteet, syrjivät asenteet ja ennakkoluulot, sekä riittämättömäksi koettu tuki kasvatuksessa ja koulutuksessa.
Kasvatuksen merkitystä tarkasteltiin tutkimuksessa kodin ja koulun kasvatuksen näkökulmista. Kodin kasvatuksen merkitys näyttäytyi tutkimuksessa keskeisenä, ja se koettiin sekä kulttuuri-identiteettiä vahvistavana että haastavana tekijänä. Kodin kasvatusta tarkasteltiin tutkimustuloksissa vanhempien kasvatuksellisten valintojen, kulttuuri-identiteetin tukemisen ja kulttuurien ylläpitämisen sekä kotona puhuttujen kielten näkökulmasta. Koulun merkitys kulttuuri-identiteetin tukijana näyttäytyi tutkimuksessa pääosin neutraalina tai kielteisenä. Tutkittavat olivat kokeneet antisemitismiä omassa arjessaan ja koulussa, mutta suurin osa kohdatusta syrjinnästä tai häirinnästä oli tunnistettu rasismiksi.
Tutkimuksen johtopäätöksissä painotettiin antirasistisen koulutuksen merkitystä sekä tarvetta huomioida sellainen kaksikulttuurisuus, jossa yksilö kuuluu samanaikaisesti valta- ja vähemmistökulttuureihin. Lisäksi johtopäätöksissä tarkasteltiin kriittisesti sitä, missä määrin israelilais- ja juutalaistaustaiset hyväksytään osaksi monikulttuurisuutta, sillä heidän nähtiin toisinaan jäävän poliittisista syistä suvaitsevaisuuden ulkopuolelle.
Tutkimustulokset osoittavat, että israelilaistaustaisilla suomalaisilla on keskenään erilaiset kulttuuri-identiteetit ja perhetaustat, mutta kulttuuri-identiteettejä yhdisti niiden dynaaminen sekä kontekstisidonnainen luonne. Kulttuuri-identiteetin kokemuksiin liittyivät kulttuureihin yhdistetyt piirteet, joiden kautta tutkittavat asemoivat itseään eri kulttuureihin. Lisäksi kulttuuri-identiteetin kokemuksiin sisältyi kuulumisen ja erityisesti kuulumattomuuden tunteita, joita pidettiin tyypillisinä kaksikulttuurisuuden piirteinä. Osalla tutkittavista kulttuuri-identiteettiä leimasi myös ristiriitaisuus, jonka nähtiin kytkeytyvän erityisesti Israeliin liittyvään poliittiseen ilmapiiriin.
Tutkimuksessa kulttuuri-identiteettiä vahvistaviksi tekijöiksi tunnistettiin perhe ja sukulaissuhteet, yhteys omaan kulttuuriyhteisöön sekä kulttuuriset kiinnittymisen muodot. Kulttuuri‑identiteettiä haastaviksi tekijöiksi osoittautuivat poliittisen ilmapiirin aiheuttamat haasteet, syrjivät asenteet ja ennakkoluulot, sekä riittämättömäksi koettu tuki kasvatuksessa ja koulutuksessa.
Kasvatuksen merkitystä tarkasteltiin tutkimuksessa kodin ja koulun kasvatuksen näkökulmista. Kodin kasvatuksen merkitys näyttäytyi tutkimuksessa keskeisenä, ja se koettiin sekä kulttuuri-identiteettiä vahvistavana että haastavana tekijänä. Kodin kasvatusta tarkasteltiin tutkimustuloksissa vanhempien kasvatuksellisten valintojen, kulttuuri-identiteetin tukemisen ja kulttuurien ylläpitämisen sekä kotona puhuttujen kielten näkökulmasta. Koulun merkitys kulttuuri-identiteetin tukijana näyttäytyi tutkimuksessa pääosin neutraalina tai kielteisenä. Tutkittavat olivat kokeneet antisemitismiä omassa arjessaan ja koulussa, mutta suurin osa kohdatusta syrjinnästä tai häirinnästä oli tunnistettu rasismiksi.
Tutkimuksen johtopäätöksissä painotettiin antirasistisen koulutuksen merkitystä sekä tarvetta huomioida sellainen kaksikulttuurisuus, jossa yksilö kuuluu samanaikaisesti valta- ja vähemmistökulttuureihin. Lisäksi johtopäätöksissä tarkasteltiin kriittisesti sitä, missä määrin israelilais- ja juutalaistaustaiset hyväksytään osaksi monikulttuurisuutta, sillä heidän nähtiin toisinaan jäävän poliittisista syistä suvaitsevaisuuden ulkopuolelle.