Aluevaltuutettujen suhtautuminen ryhmärahojen käyttöön ja sen periaatteisiin: Tapaus Pirkanmaan hyvinvointialue

Abstract

Hyvinvointialueista on tullut sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä merkittävä osa Suomen julkista taloutta. Hyvinvointialueiden talouden merkitys on tämän seurauksena korostunut ja hyvinvointialueiden menojen tasapainottamisesta on tullut yksi keskeinen haaste Suomen julkisen talouden tervehdyttämisessä. Tämän tutkimuksen keskeisenä tavoitteena oli selvittää Pirkanmaan hyvinvointialueen aluevaltuutettujen näkemyksiä liittyen ryhmärahojen käyttöön sekä niiden taustalla vallitseviin periaatteisiin. Tutkimus toteutettiin määrällisenä eli kvantitatiivisena tutkimuksena, ja sen tavoitteena on tuottaa selkeästi jäsenneltyä tietoa aluevaltuutettujen näkemyksistä suhteessa ryhmärahojen käyttöön ja niiden periaatteisiin. Tutkimuksen kvantitatiiviseen osuuteen osallistui yhteensä 17 Pirkanmaan hyvinvointialueen 79:stä aluevaltuutetusta kuudesta eri aluevaltuustoryhmästä. Tutkimuksen osallistumisprosentti oli 21,5 %. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että Pirkanmaan hyvinvointialueen tutkimukseen osallistuneista aluevaltuutetuista enemmistö suhtautuu positiivisesti ryhmärahojen olemassaoloon ja niiden taustalla vallitseviin periaatteisiin. Tutkimuksen tulokset tuovat esille, kuinka paljon eri ryhmärahojen käyttökohteilla on aluevaltuutettujen keskuudessa kannatusta. Tutkimus tuo ilmi myös aluevaltuustoryhmien välisiä näkemyseroja suhteessa ryhmärahojen käyttöön ja sen periaatteisiin. Tutkimus osoittaa, mitkä ryhmärahojen käyttöä sekä sen periaatteita koskeva kysymykset jakavat aluevaltuutettuja Pirkanmaan hyvinvointialueella. Tutkimus antaa myös yleiskuvaa aluevaltuutettujen näkemyksistä kokonaisuutena liittyen tutkimuksessa tarkastelun kohteena oleviin kysymyksiin.