Передача эмоций при переводе песен с русского на финский язык: (на материале песни «На дальней станции сойду»)
Heikkinen, Hilla (2026)
Heikkinen, Hilla
2026
Kielten kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Languages
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2026-05-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202605155640
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202605155640
Tiivistelmä
Tämän kandidaatintutkielman aiheena on tunteiden välittyminen laulukäännöksissä venäjän kielestä suomen kieleen. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia käännösratkaisuja tarvitaan, jotta venäjänkielisessä alkuperäiskappaleessa esiintyvät tunteet välittyisivät myös suomenkieliseen käännökseen. Tutkimuksen teoriapohja muodostuu Peter Low’n viisiotteluteoriasta, Katharina Reissin ja Hans Vermeerin skoposteoriasta sekä Eugene Nidan dynaamisen ekvivalenssin teoriasta. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään tietolähteenä Heikki Salon teosta Kahlekuningaslaji: laululyriikan käsikirja. Erityisesti tutkielman empiirisessä osiossa hyödynnetään myös T. A. Kazakovan mallia tekstin analyysistä ennen sen kääntämistä.
Tutkielman lähdemateriaalina toimii venäjänkielinen kappale ”Na dalʹnej stancii sojdu”, joka kuultiin ensimmäistä kertaa elokuvassa ”Po sekretu vsemu svetu” vuonna 1976. Kappaleen on säveltänyt Vladimir Šainskij ja sanoittanut Mihail Tanič. Kyseinen kappale valikoitui aineistoksi, sillä se on mielestäni hyvä esimerkki aikansa tunteikkaasta laululyriikasta.
Tämä kandidaatintutkielman rakenne on seuraavanlainen: ensin käsitellään laululyriikkaa käsitteenä sekä sen kääntämisen haasteita. Sen jälkeen esitellään tutkielman teoriapohja. Seuraavaksi paneudutaan lyhyesti kappaleen sanoittajan Mihal Taničin elämään ja tuotantoon. Sitten esitellään ja analysoidaan tutkimusmateriaali sekä kerrotaan tutkimusmetodista. Tutkielman loppuosa koostuu käännösprosessin selostamisesta käännöskommenttimuodossa sekä tutkimustulosten yhteenvedosta.
Tutkimuksessa todettiin, että vaikka kääntäjän on mahdollista valita yksi tekijä, kuten alkuperäisten tunteiden välittyminen, käännöksen pääasialliseksi tavoitteeksi, on laulukäännöksessä silti huomioitava kappaleen muoto sekä sen kaikki osa-alueet niin tekstin kuin musiikin osalta. Mikäli halutaan paneutua erityisesti alkuperäisten tunteiden välittymiseen, on tarpeen määritellä käännösprosessille tarkka skopos, etsiä mahdollisimman paljon tietoa kappaleen sanoittajasta ja hänen tuotannostaan, sekä määritellä analyysin avulla kappaleen tekstissä esiintyvät teemat ja tunteet ilmaisukeinoineen, sekä avainsanat tulevaa käännöstä varten. Tutkimuksessa huomattiin, että laululyriikan kääntäminen on prosessina täynnä kompromisseja ja vaatii kääntäjältä joustavuutta sekä osaamista niin kielen kuin musiikin osa-alueilla
Tutkielman lähdemateriaalina toimii venäjänkielinen kappale ”Na dalʹnej stancii sojdu”, joka kuultiin ensimmäistä kertaa elokuvassa ”Po sekretu vsemu svetu” vuonna 1976. Kappaleen on säveltänyt Vladimir Šainskij ja sanoittanut Mihail Tanič. Kyseinen kappale valikoitui aineistoksi, sillä se on mielestäni hyvä esimerkki aikansa tunteikkaasta laululyriikasta.
Tämä kandidaatintutkielman rakenne on seuraavanlainen: ensin käsitellään laululyriikkaa käsitteenä sekä sen kääntämisen haasteita. Sen jälkeen esitellään tutkielman teoriapohja. Seuraavaksi paneudutaan lyhyesti kappaleen sanoittajan Mihal Taničin elämään ja tuotantoon. Sitten esitellään ja analysoidaan tutkimusmateriaali sekä kerrotaan tutkimusmetodista. Tutkielman loppuosa koostuu käännösprosessin selostamisesta käännöskommenttimuodossa sekä tutkimustulosten yhteenvedosta.
Tutkimuksessa todettiin, että vaikka kääntäjän on mahdollista valita yksi tekijä, kuten alkuperäisten tunteiden välittyminen, käännöksen pääasialliseksi tavoitteeksi, on laulukäännöksessä silti huomioitava kappaleen muoto sekä sen kaikki osa-alueet niin tekstin kuin musiikin osalta. Mikäli halutaan paneutua erityisesti alkuperäisten tunteiden välittymiseen, on tarpeen määritellä käännösprosessille tarkka skopos, etsiä mahdollisimman paljon tietoa kappaleen sanoittajasta ja hänen tuotannostaan, sekä määritellä analyysin avulla kappaleen tekstissä esiintyvät teemat ja tunteet ilmaisukeinoineen, sekä avainsanat tulevaa käännöstä varten. Tutkimuksessa huomattiin, että laululyriikan kääntäminen on prosessina täynnä kompromisseja ja vaatii kääntäjältä joustavuutta sekä osaamista niin kielen kuin musiikin osa-alueilla
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [11895]
