Jälleenrakentaminen konfliktien jälkeisessä kaupungissa: Eheyttävä aluesuunnitelma Kroatian Kniniin
Halme, Jenni (2026)
Halme, Jenni
2026
Arkkitehdin tutkinto-ohjelma - Master's Programme in Architecture
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
Hyväksymispäivämäärä
2026-05-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202605135572
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202605135572
Tiivistelmä
Diplomityö käsittelee yhdyskuntasuunnittelua konfliktien jälkeisessä kaupungissa, Kroatian Kninissä. Työn tavoitteena on selvittää eheyttävän yhdyskuntasuunnittelun lähtökohtia ja sitä, miten väestöryhmien välisiä jännitteitä voidaan vahvistaa tai purkaa.Yhteisölähtöisellä yhdyskuntasuunnittelulla on mahdollisuus varmistaa asukkaiden tarpeiden täyttyminen sekä suunnitelmien kestävyys pitkällä aikavälillä.
Diplomityö sisältää kirjallisuuskatsauksen, jossa tarkastellaan sodankäynnin vaikutuksia kaupunkirakenteeseen, väestöön ja kollektiiviseen muistiin. Kirjallisuuskatsauksessa havaittiin, että sodankäynnin kehitys edistää myös yhdyskuntasuunnittelua, sillä uudet uhat on otettava huomioon kaupunkien suunnittelussa. Arkkitehtonisilla ratkaisuilla voidaan vaikuttaa suoraan sodankäynnin kulkuun sekä myöhemmin asukkaiden kollektiiviseen muistiin. Epätasa-arvoisten tilojen ja monumenttien suunnittelu ohjaa sodankäynnin narratiivia ja vahvistaa väestöryhmien välisiä jännitteitä. Vastaavasti yhteisölliset tilat ja omatoimisuuden tukeminen sekoittavat väestöryhmiä ja vahvistavat yhteisiä arvoja. Muuntojoustavat ja monitoimiset tilat varmistavat niiden käytettävyyden sekä sodan, että rauhan aikana. Pahimmillaan yhdyskuntasuunnittelua voidaan käyttää valtioiden systemaattisen väkivallan välineenä, mutta myös sen esille tuomisessa.
Kirjallisuuskatsauksen havaintoja sovelletaan Kroatian Kniniin sijoittuvassa suunnittelutyössä. Suunnitteluosuuden tueksi tarkastellaan Kninin kontekstia sodanaikaisena kaupunkina, väestöryhmien välisiä ristiriitoja sekä jälleenrakennuspolitiikan suuntauksia. Sodan jälkeen Kninin oletettiin kasvavan hyvinvoivaksi kaupungiksi, mutta kaupungin eristäytyneisyys, heikot työllistymismahdollisuudet sekä sisäisten ja ulkoisten yhteyksien puute ovat johtaneet vähäiseen paluumuuttoon ja väestön ikääntymiseen. Suunnittelutyön tavoitteet keskittyvät kaupungin sisäisen saavutettavuuden parantamiseen, yhteisöllisyyden tukemiseen sekä kaupungin identiteetin vahvistamiseen paikallista tuotantoa hyödyntämällä.
Suunnittelutyön tuloksena syntyy yhteisöllisyyttä ja omatoimisuutta tukeva suunnitteluratkaisu, jossa on huomioitu tasavertaiset ja muuntojoustavat tilat, eri väestöryhmät sekä paikallisten tuottajien merkitys. Suunnittelutyö sijoittuu Kninissä keskustan ulkopuolelle hajauttaen toimintoja ja mahdollistaen siten asukkaiden tasavertaiset liikkumismahdollisuudet ja ostovoiman.
Diplomityö sisältää kirjallisuuskatsauksen, jossa tarkastellaan sodankäynnin vaikutuksia kaupunkirakenteeseen, väestöön ja kollektiiviseen muistiin. Kirjallisuuskatsauksessa havaittiin, että sodankäynnin kehitys edistää myös yhdyskuntasuunnittelua, sillä uudet uhat on otettava huomioon kaupunkien suunnittelussa. Arkkitehtonisilla ratkaisuilla voidaan vaikuttaa suoraan sodankäynnin kulkuun sekä myöhemmin asukkaiden kollektiiviseen muistiin. Epätasa-arvoisten tilojen ja monumenttien suunnittelu ohjaa sodankäynnin narratiivia ja vahvistaa väestöryhmien välisiä jännitteitä. Vastaavasti yhteisölliset tilat ja omatoimisuuden tukeminen sekoittavat väestöryhmiä ja vahvistavat yhteisiä arvoja. Muuntojoustavat ja monitoimiset tilat varmistavat niiden käytettävyyden sekä sodan, että rauhan aikana. Pahimmillaan yhdyskuntasuunnittelua voidaan käyttää valtioiden systemaattisen väkivallan välineenä, mutta myös sen esille tuomisessa.
Kirjallisuuskatsauksen havaintoja sovelletaan Kroatian Kniniin sijoittuvassa suunnittelutyössä. Suunnitteluosuuden tueksi tarkastellaan Kninin kontekstia sodanaikaisena kaupunkina, väestöryhmien välisiä ristiriitoja sekä jälleenrakennuspolitiikan suuntauksia. Sodan jälkeen Kninin oletettiin kasvavan hyvinvoivaksi kaupungiksi, mutta kaupungin eristäytyneisyys, heikot työllistymismahdollisuudet sekä sisäisten ja ulkoisten yhteyksien puute ovat johtaneet vähäiseen paluumuuttoon ja väestön ikääntymiseen. Suunnittelutyön tavoitteet keskittyvät kaupungin sisäisen saavutettavuuden parantamiseen, yhteisöllisyyden tukemiseen sekä kaupungin identiteetin vahvistamiseen paikallista tuotantoa hyödyntämällä.
Suunnittelutyön tuloksena syntyy yhteisöllisyyttä ja omatoimisuutta tukeva suunnitteluratkaisu, jossa on huomioitu tasavertaiset ja muuntojoustavat tilat, eri väestöryhmät sekä paikallisten tuottajien merkitys. Suunnittelutyö sijoittuu Kninissä keskustan ulkopuolelle hajauttaen toimintoja ja mahdollistaen siten asukkaiden tasavertaiset liikkumismahdollisuudet ja ostovoiman.
