Epämiellyttävän psykedeelikokemuksen yhteys muutoksiin psykologisessa hyvinvoinnissa
Drechsler, Annabella; Leinonen, Minttu (2026)
Drechsler, Annabella
Leinonen, Minttu
2026
Psykologian kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Psychology
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2026-05-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202605135533
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202605135533
Tiivistelmä
Viime vuosina psykedeelien mahdollisia myönteisiä vaikutuksia psykologiseen hyvinvointiin on tutkittu yhä enemmän, erityisesti kliinisissä ja kokeellisissa tutkimusasetelmissa. Myös epämiellyttävien psykedeelikokemusten on havaittu voivan vaikuttaa positiivisesti hyvinvointiin, vaikka niiden merkitys on jäänyt vähemmälle huomiolle. Tällaisia kokemuksia esiintyy useammin luonnollisissa käyttöympäristöissä kuin kontrolloiduissa olosuhteissa, mutta niiden yhteyksiä hyvinvointiin on tutkittu rajallisesti. Tässä tutkielmassa tarkasteltiin, miten epämiellyttäväksi koettu psykedeelikokemus on yhteydessä muutoksiin yksilön psykologisessa hyvinvoinnissa. Hypoteesina oli aiempaan tutkimustietoon pohjaten, että epämiellyttävä psykedeelikokemus on useammin yhteydessä pitkäkestoisiin positiivisiin kuin negatiivisiin muutoksiin hyvinvoinnissa.
Tutkimuksen aineisto oli osa Maastrichtin yliopiston AutoPsy-tutkimusprojektia, ja se koostui henkilöistä, jotka käyttivät psykedeelejä luonnollisissa käyttöympäristöissä. Tutkimukseen osallistui yli 18-vuotiaita aikuisia eri puolilta maailmaa, jotka olivat etukäteen suunnitelleet käyttävänsä psykedeelejä lähitulevaisuudessa. Psykologista hyvinvointia mitattiin WHO-5-kyselyllä ennen ja jälkeen psykedeelikokemuksen, ja kokemuksen epämiellyttävyyttä arvioitiin PES-48-mittarilla kokemuksen jälkeen. Alkuperäisestä aineistosta (n = 191) analyysiin valikoitui 45 osallistujaa, jotka olivat täyttäneet kaikki tarvittavat mittarit.
Tulokset osoittivat tilastollisesti merkitsevän ja kohtalaisen voimakkaan positiivisen yhteyden epämiellyttävien psykedeelikokemusten ja psykologisen hyvinvoinnin muutosten välillä. Voimakkaammat epämiellyttävät kokemukset olivat yhteydessä suurempiin myönteisiin muutoksiin koetussa hyvinvoinnissa. Tuloksista ei kuitenkaan voida tehdä kausaalisia johtopäätöksiä, sillä yhteyteen voivat vaikuttaa monet taustatekijät. Tulokset viittaavat siihen, että epämiellyttävä psykedeelikokemus ei ole yksiselitteisesti haitallinen, vaan voi joissakin tapauksissa liittyä psykologisen hyvinvoinnin paranemiseen ja kokemuksen myöhempään myönteiseen tulkintaan. Havainnot voivat lisäksi viitata siihen, että myös haastavien kokemusten läpikäymisellä voi olla merkitystä psykologisen kasvun ja hyvinvoinnin kannalta. Tutkielmamme tuottaa lisätietoa psykedeelikokemusten kokonaisvaltaisesta ymmärtämisestä luonnollisissa käyttöympäristöissä ja voi osaltaan tukea psykedeelien mahdollisen terapeuttisen käytön kehittämistä sekä siihen liittyvien riskien ja hyötyjen kokonaisvaltaisempaa arviointia.
Tutkimuksen aineisto oli osa Maastrichtin yliopiston AutoPsy-tutkimusprojektia, ja se koostui henkilöistä, jotka käyttivät psykedeelejä luonnollisissa käyttöympäristöissä. Tutkimukseen osallistui yli 18-vuotiaita aikuisia eri puolilta maailmaa, jotka olivat etukäteen suunnitelleet käyttävänsä psykedeelejä lähitulevaisuudessa. Psykologista hyvinvointia mitattiin WHO-5-kyselyllä ennen ja jälkeen psykedeelikokemuksen, ja kokemuksen epämiellyttävyyttä arvioitiin PES-48-mittarilla kokemuksen jälkeen. Alkuperäisestä aineistosta (n = 191) analyysiin valikoitui 45 osallistujaa, jotka olivat täyttäneet kaikki tarvittavat mittarit.
Tulokset osoittivat tilastollisesti merkitsevän ja kohtalaisen voimakkaan positiivisen yhteyden epämiellyttävien psykedeelikokemusten ja psykologisen hyvinvoinnin muutosten välillä. Voimakkaammat epämiellyttävät kokemukset olivat yhteydessä suurempiin myönteisiin muutoksiin koetussa hyvinvoinnissa. Tuloksista ei kuitenkaan voida tehdä kausaalisia johtopäätöksiä, sillä yhteyteen voivat vaikuttaa monet taustatekijät. Tulokset viittaavat siihen, että epämiellyttävä psykedeelikokemus ei ole yksiselitteisesti haitallinen, vaan voi joissakin tapauksissa liittyä psykologisen hyvinvoinnin paranemiseen ja kokemuksen myöhempään myönteiseen tulkintaan. Havainnot voivat lisäksi viitata siihen, että myös haastavien kokemusten läpikäymisellä voi olla merkitystä psykologisen kasvun ja hyvinvoinnin kannalta. Tutkielmamme tuottaa lisätietoa psykedeelikokemusten kokonaisvaltaisesta ymmärtämisestä luonnollisissa käyttöympäristöissä ja voi osaltaan tukea psykedeelien mahdollisen terapeuttisen käytön kehittämistä sekä siihen liittyvien riskien ja hyötyjen kokonaisvaltaisempaa arviointia.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [11997]
