Impact of Human Papillomavirus Vaccination on Pregnancy and Reproductive Outcomes
Koivisto, Tiina (2026)
Koivisto, Tiina
Tampere University
2026
Lääketieteen, biotieteiden ja biolääketieteen tekniikan tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Medicine, Biosciences and Biomedical Engineering
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2026-06-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-4627-0
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-4627-0
Tiivistelmä
Profylaktiset ihmisen papilloomavirus (human papillomavirus, HPV) -rokotteet otettiin käyttöön 20 vuotta sitten. Väestötason tutkimukset ovat osoittaneet, että HPV-infektioiden, niihin liittyvien esiasteiden määrät ovat vähentyneet merkittävästi, erityisesti kohdunkaulansyövän osalta, joka on edelleen naisten neljänneksi yleisin syöpä maailmanlaajuisesti. Vaikka rokotteet on todettu sekä tehokkaiksi että turvallisiksi, tässä väitöskirjassa tutkittiin maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen rekisteriaineiston avulla HPV-rokotuksen yhteyttä lisääntymisterveyteen, kuten keskenmenoihin, ektooppisiin (kohdunulkoisiin) raskauksiin, ennenaikaisiin synnytyksiin ja synnytyslukumääriin.
Tutkimusväestö koostui 20,426 naisesta (syntyneet 1992–1995), jotka osallistuivat vuonna 2007 käynnistettyyn paikkakuntasatunnaistettuun HPV-rokotetutkimukseen. Verrokkiryhmänä (n=19,473) toimivat saman ikäiset ja samoilta paikkakunnilta kotoisin olevat rokottamattomat naiset (syntyneet 1990–1991). Tiedot kerättiin Syntymärekisteristä sekä Hoitoilmoitusrekisteristä (Hilmo), ja seuranta jatkui 27–28 ikävuoteen saakka riippuen seuranta-ajasta (11 tai 12 vuotta).
Tulokset osoittivat että 11 seurantavuoden aikana keskenmenoja esiintyi tilastollisesti merkitsevästi vähemmän HPV-rokotetuilla naisilla verrattuna rokottamattomaan kohorttiin. Ektooppiset raskaudet olivat harvinaisia, ja niiden ilmaantuvuus oli ryhmien välillä samankaltainen. 12 seurantavuoden jälkeen myös ennenaikaisten synnytysten osuus oli HPV-rokotetuilla pienempi, vaikka tilastollista merkitsevyyttä ei saavutettu. HPV-rokotetuilla naisilla kokonaissynnytysmäärät olivat nuoremmissa ikäryhmissä matalampia, mutta ero kaventui tarkastellessa ensisynnytyksiä vanhimmassa ikäryhmässä. Tämä ilmiö heijastanee sekä rokotetutkimuskäynneillä annettua lisääntymisterveyteen liittyvää ohjausta että yleisiä yhteiskunnallisia muutoksia lastensaannin siirtämisessä myöhempään ikään. Johtopäätöksenä voidaan todeta näiden tulosten vahvistavan näyttöä HPV-rokotuksen pitkäaikaisesta lisääntymisterveyteen liittyvästä turvallisuudesta, mutta jatkoseurantaa tarvitaan koko hedelmällisen iän kattavien vaikutusten arvioimiseksi. Rokotuskattavuuden parantamiseksi on välttämätöntä viestiä, että HPV-rokotusten kansanterveydelliset hyödyt ulottuvat syövän ehkäisyä laajemmalle, tukien kokonaisvaltaista lisääntymisterveyttä ja tulevien raskauksien turvallisuutta.
Tutkimusväestö koostui 20,426 naisesta (syntyneet 1992–1995), jotka osallistuivat vuonna 2007 käynnistettyyn paikkakuntasatunnaistettuun HPV-rokotetutkimukseen. Verrokkiryhmänä (n=19,473) toimivat saman ikäiset ja samoilta paikkakunnilta kotoisin olevat rokottamattomat naiset (syntyneet 1990–1991). Tiedot kerättiin Syntymärekisteristä sekä Hoitoilmoitusrekisteristä (Hilmo), ja seuranta jatkui 27–28 ikävuoteen saakka riippuen seuranta-ajasta (11 tai 12 vuotta).
Tulokset osoittivat että 11 seurantavuoden aikana keskenmenoja esiintyi tilastollisesti merkitsevästi vähemmän HPV-rokotetuilla naisilla verrattuna rokottamattomaan kohorttiin. Ektooppiset raskaudet olivat harvinaisia, ja niiden ilmaantuvuus oli ryhmien välillä samankaltainen. 12 seurantavuoden jälkeen myös ennenaikaisten synnytysten osuus oli HPV-rokotetuilla pienempi, vaikka tilastollista merkitsevyyttä ei saavutettu. HPV-rokotetuilla naisilla kokonaissynnytysmäärät olivat nuoremmissa ikäryhmissä matalampia, mutta ero kaventui tarkastellessa ensisynnytyksiä vanhimmassa ikäryhmässä. Tämä ilmiö heijastanee sekä rokotetutkimuskäynneillä annettua lisääntymisterveyteen liittyvää ohjausta että yleisiä yhteiskunnallisia muutoksia lastensaannin siirtämisessä myöhempään ikään. Johtopäätöksenä voidaan todeta näiden tulosten vahvistavan näyttöä HPV-rokotuksen pitkäaikaisesta lisääntymisterveyteen liittyvästä turvallisuudesta, mutta jatkoseurantaa tarvitaan koko hedelmällisen iän kattavien vaikutusten arvioimiseksi. Rokotuskattavuuden parantamiseksi on välttämätöntä viestiä, että HPV-rokotusten kansanterveydelliset hyödyt ulottuvat syövän ehkäisyä laajemmalle, tukien kokonaisvaltaista lisääntymisterveyttä ja tulevien raskauksien turvallisuutta.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [5321]
