Impact of Human Papillomavirus Vaccination on Pregnancy and Reproductive Outcomes

Abstract

Profylaktiset ihmisen papilloomavirus (human papillomavirus, HPV) -rokotteet otettiin käyttöön 20 vuotta sitten. Väestötason tutkimukset ovat osoittaneet, että HPV-infektioiden, niihin liittyvien esiasteiden määrät ovat vähentyneet merkittävästi, erityisesti kohdunkaulansyövän osalta, joka on edelleen naisten neljänneksi yleisin syöpä maailmanlaajuisesti. Vaikka rokotteet on todettu sekä tehokkaiksi että turvallisiksi, tässä väitöskirjassa tutkittiin maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen rekisteriaineiston avulla HPV-rokotuksen yhteyttä lisääntymisterveyteen, kuten keskenmenoihin, ektooppisiin (kohdunulkoisiin) raskauksiin, ennenaikaisiin synnytyksiin ja synnytyslukumääriin.

Tutkimusväestö koostui 20,426 naisesta (syntyneet 1992–1995), jotka osallistuivat vuonna 2007 käynnistettyyn paikkakuntasatunnaistettuun HPV-rokotetutkimukseen. Verrokkiryhmänä (n=19,473) toimivat saman ikäiset ja samoilta paikkakunnilta kotoisin olevat rokottamattomat naiset (syntyneet 1990–1991). Tiedot kerättiin Syntymärekisteristä sekä Hoitoilmoitusrekisteristä (Hilmo), ja seuranta jatkui 27–28 ikävuoteen saakka riippuen seuranta-ajasta (11 tai 12 vuotta).

Tulokset osoittivat että 11 seurantavuoden aikana keskenmenoja esiintyi tilastollisesti merkitsevästi vähemmän HPV-rokotetuilla naisilla verrattuna rokottamattomaan kohorttiin. Ektooppiset raskaudet olivat harvinaisia, ja niiden ilmaantuvuus oli ryhmien välillä samankaltainen. 12 seurantavuoden jälkeen myös ennenaikaisten synnytysten osuus oli HPV-rokotetuilla pienempi, vaikka tilastollista merkitsevyyttä ei saavutettu. HPV-rokotetuilla naisilla kokonaissynnytysmäärät olivat nuoremmissa ikäryhmissä matalampia, mutta ero kaventui tarkastellessa ensisynnytyksiä vanhimmassa ikäryhmässä. Tämä ilmiö heijastanee sekä rokotetutkimuskäynneillä annettua lisääntymisterveyteen liittyvää ohjausta että yleisiä yhteiskunnallisia muutoksia lastensaannin siirtämisessä myöhempään ikään. Johtopäätöksenä voidaan todeta näiden tulosten vahvistavan näyttöä HPV-rokotuksen pitkäaikaisesta lisääntymisterveyteen liittyvästä turvallisuudesta, mutta jatkoseurantaa tarvitaan koko hedelmällisen iän kattavien vaikutusten arvioimiseksi. Rokotuskattavuuden parantamiseksi on välttämätöntä viestiä, että HPV-rokotusten kansanterveydelliset hyödyt ulottuvat syövän ehkäisyä laajemmalle, tukien kokonaisvaltaista lisääntymisterveyttä ja tulevien raskauksien turvallisuutta.

Prophylactic human papillomavirus (HPV) vaccines were introduced 20 years ago. Population-level studies have since demonstrated substantial reductions in HPV infections and related precancerous lesions, particularly for cervical cancer, which remains the fourth most common cancer in women worldwide. While vaccines are established as effective and safe, this thesis utilizes globally unique register data to examine potential association between HPV vaccination and reproductive health outcomes, including miscarriages, ectopic pregnancies, preterm births, and childbirths rates.

The study population comprised 20,426 women born in 1992–1995 who initially participated in the community-randomized HPV vaccination trial launched in 2007. They were compared to a reference cohort (n=19,473) of age- and community-aligned unvaccinated women born in 1990–1991. Data were obtained from the Finnish Medical Birth Register and the Care Register for Health Care, providing follow-up until the ages 27 or 28 depending on the length of follow up (11 or 12 years). Results showed that after 11 years of follow-up, miscarriages occurred significantly less frequent among HPV vaccinated women compared to the unvaccinated cohort. Ectopic pregnancy rates remained low and comparable across all groups. After 12 years of follow-up, preterm birth rates were lower among HPV-vaccinated women; however, this trend did not reach statistical significance. Additionally, HPV-vaccinated women had lower birth rates at younger ages, though this difference diminished when comparing first births in oldest age group. This pattern likely reflects both the reproductive health education provided during the vaccination trial and wider societal shifts toward delayed childbearing.

In conclusion, these results strengthen the evidence of the long-term reproductive safety of HPV vaccination, although continued follow-up is needed to assess outcomes across the full reproductive lifespan. To maintain and increase vaccination coverage, it is essential to communicate that the public health benefits of HPV vaccination extend beyond cancer prevention to support reproductive health and the safety of future pregnancies.