Algoritmisen vallan vastarinta ja korjaamisen politiikka TikTokissa
Pystynen, Josefiina (2026)
Pystynen, Josefiina
2026
Media, kulttuuri ja yhteiskunta -maisteriohjelma - Master's Programme in Media, Culture and Society
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2026-05-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202605135540
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202605135540
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan algoritmisen vallan vastarintaa TikTokissa, joka on suosittu lyhytvideoihin perustuva sosiaalisen median alusta. Algoritmista valtaa on teoretisoitu mediatutkimuksen kentällä laajasti. Tämän vallan nähdään ilmenevän sosiaalisessa mediassa silloin kun algoritmit määrittävät informaation leviämistä, hakutuloksia sekä käyttäjille näytettäviä sisältöjä ja mainoksia. Tutkielmassa esitetään kuitenkin, että tätä usein hegemonisena esitettyä valtaa voidaan myös vastustaa.
Tutkielmassa aihetta lähestytään kysymällä, millaisia algoritmisen vastarinnan käytäntöjä TikTok-kommenttikentissä ilmenee. Lisäksi kysytään, millaisiin algoritmisen vastarinnan strategioihin nämä käytännöt kiinnittyvät. Tutkielma on lähestymistavaltaan laadullinen, ja metodina käytetään netnografiaa eli digitaalista etnografiaa. Empiirisen aineiston muodostavat kuuden yhteiskunnallisia ja ihmisoikeuksiin liittyviä aiheita käsittelevän TikTok-videon kommentit, joista analysoitavaksi valikoitui yhteensä 167 kommenttia. Videoiden teemoissa korostuvat ajankohtaiset poliittiset kriisit ja ihmisoikeuskysymykset, kuten palestiinalaisaktivismi, maahanmuuttoon ja massakarkotuksiin liittyvät keskustelut sekä Kongon demokraattisen tasavallan humanitaarinen tilanne. Analyysimenetelmänä hyödynnetään laadullista sisällönanalyysiä, jota täydennetään multimodaalisen diskurssianalyysin elementeillä.
Aineistosta tunnistettiin viisi keskenään erilaista mutta osin toisiinsa kietoutuvaa käytäntöä, jotka nimettiin vuorovaikutus-, jako- ja viraalisanakäytännöiksi sekä faattisiksi ja ohjeistamisen käytännöiksi. Tutkielmassa esitetään, että nämä käytännöt eivät ole satunnaisia tai yksittäisiä, vaan muodostavat strategisia tapoja vaikuttaa algoritmiseen näkyvyyteen. Käytännöt kytketään algoritmisen signaloinnin, kollektiivisen koordinoinnin sekä näkyvyyden kollektiivisen tuottamisen strategioihin.
Tutkielma osoittaa, että TikTokissa tuotetaan aktiivista vastarintaa algoritmiselle vallalle. Tutkielman tuloksia voidaan tarkastella myös Velkovan ja Kaunin (2021) esittämän korjaamisen politiikan käsitteen kautta. TikTokissa havaittu algoritminen vastarinta näyttäytyy tämän politiikan ruohonjuuritason ilmentymänä, jossa käyttäjät pyrkivät aktiivisesti korjaamaan puolueelliseksi kokemiaan algoritmisia tuloksia ja algoritmista ohjausta.
Tutkielmassa aihetta lähestytään kysymällä, millaisia algoritmisen vastarinnan käytäntöjä TikTok-kommenttikentissä ilmenee. Lisäksi kysytään, millaisiin algoritmisen vastarinnan strategioihin nämä käytännöt kiinnittyvät. Tutkielma on lähestymistavaltaan laadullinen, ja metodina käytetään netnografiaa eli digitaalista etnografiaa. Empiirisen aineiston muodostavat kuuden yhteiskunnallisia ja ihmisoikeuksiin liittyviä aiheita käsittelevän TikTok-videon kommentit, joista analysoitavaksi valikoitui yhteensä 167 kommenttia. Videoiden teemoissa korostuvat ajankohtaiset poliittiset kriisit ja ihmisoikeuskysymykset, kuten palestiinalaisaktivismi, maahanmuuttoon ja massakarkotuksiin liittyvät keskustelut sekä Kongon demokraattisen tasavallan humanitaarinen tilanne. Analyysimenetelmänä hyödynnetään laadullista sisällönanalyysiä, jota täydennetään multimodaalisen diskurssianalyysin elementeillä.
Aineistosta tunnistettiin viisi keskenään erilaista mutta osin toisiinsa kietoutuvaa käytäntöä, jotka nimettiin vuorovaikutus-, jako- ja viraalisanakäytännöiksi sekä faattisiksi ja ohjeistamisen käytännöiksi. Tutkielmassa esitetään, että nämä käytännöt eivät ole satunnaisia tai yksittäisiä, vaan muodostavat strategisia tapoja vaikuttaa algoritmiseen näkyvyyteen. Käytännöt kytketään algoritmisen signaloinnin, kollektiivisen koordinoinnin sekä näkyvyyden kollektiivisen tuottamisen strategioihin.
Tutkielma osoittaa, että TikTokissa tuotetaan aktiivista vastarintaa algoritmiselle vallalle. Tutkielman tuloksia voidaan tarkastella myös Velkovan ja Kaunin (2021) esittämän korjaamisen politiikan käsitteen kautta. TikTokissa havaittu algoritminen vastarinta näyttäytyy tämän politiikan ruohonjuuritason ilmentymänä, jossa käyttäjät pyrkivät aktiivisesti korjaamaan puolueelliseksi kokemiaan algoritmisia tuloksia ja algoritmista ohjausta.
