Teilaamista ja tuhopolttoja vai kiusantekoa ja nenästä vetämistä : Nuijasodan ja isovihan ajan tapahtumien popularisointi teoksissa Koiramäen Suomen historia (2017) ja Suomen lasten historia (2005)
Backman, Leevi (2026)
Backman, Leevi
2026
Historian maisteriohjelma - Master's Programme in History
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2026-05-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202605135524
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202605135524
Tiivistelmä
Käsittelen tutkielmassani Suomen alueella osana Ruotsin kuningaskuntaa vuosina 1596–1597 käydyn nuijasodan ja vuosina 1713–1721 koetun isovihan ajan tapahtumien popularisointia siihen käsiteltäväksi valitussa lastenkirjallisuudessa. Aineistonani toimii Mauri Kunnaksen vuonna 2017 julkaistu lasten kuvakirja Koiramäen Suomen historia sekä Jussi Kaakisen, Juha Kuisman ja Kirsti Mannisen vuonna 2005 julkaistu lasten tietokirja Suomen lasten historia.
Tutkimukseni pohjautuu kyseisten teosten nuijasotaa ja isovihan aikaa käsittelevien sisältöjen pohjalta tehtyihin havaintoihin sekä vertailuun aikakausia käsittelevän historian tutkimuskirjallisuuden kanssa. Tätä edustaa monipuolinen tapahtumien tulkintojen kirjo, jota olen kerännyt eri vuosikymmeninä näkökulmiaan esittäneiden tutkijoiden julkaisemista tutkimuskokonaisuuksista.
Tutkimuskysymykseni rakentuvat tarkastelemaan, millä tavoin tutkimuksessa käsiteltävien lastenkirjojen kuvitus ja teksti yhdessä esittävät nuijasodan sekä isovihan ajan tapahtumia. Tämän lisäksi tutkin miten kyseiset lastenkirjat vertautuvat sisällöltään historiantutkimukseen ja sen pohjalta tehtyyn kirjallisuuteen aiheesta. Tarkasteluni keskittymiskohtia ovat esimerkiksi lastenkirjoissa esiintyvät aikakausien keskeisiin henkilöihin pohjautuvat hahmokuvaukset, tapahtumakuvaukset ja teosten tekstiosuuksissa esiintyvä kieliasu.
Kirjallisten aineistokokonaisuuksien lisäksi osana toteuttamani tutkimuksen aineistopohjaa toimivat Mauri Kunnaksen, Juha Kuisman ja Kirsti Mannisen kanssa toteutetut kirjailijahaastattelut. Niiden tarkoituksena on tuoda tärkeää näkökulmaa tutkimukseeni kirjailijan roolista historiallisen tiedon välittäjänä sekä elävöitetyn historiakuvan luojana lapsilukijoille suunnatussa muodossa. Kirjailijahaastattelujen sisällöissä korostui lastenkirjallisuuden laatimisprosessin erityisvivahteet ja Suomen kansallisen historian rikkautta korostavan historiakuvan esittäminen.
Tutkimukseni osoittaa, että siinä käsiteltävän lastenkirjallisuuden sisällöissä nuijasodan ja isovihan ajan tapahtumia on muunneltu lapsilukijoille helpommin ymmärrettävään sekä sopivampaan muotoon verrattuna tutkimuskirjallisuudessa esitettyihin tulkintoihin. Esimerkiksi kyseisinä historian aikakausina Suomen alueella koettua väkivaltaa ja eriarvoisuutta kuvaillaan teosten sisällöissä melko etäisesti sekä pedagogisesta näkökulmasta.
Tutkimukseni pohjautuu kyseisten teosten nuijasotaa ja isovihan aikaa käsittelevien sisältöjen pohjalta tehtyihin havaintoihin sekä vertailuun aikakausia käsittelevän historian tutkimuskirjallisuuden kanssa. Tätä edustaa monipuolinen tapahtumien tulkintojen kirjo, jota olen kerännyt eri vuosikymmeninä näkökulmiaan esittäneiden tutkijoiden julkaisemista tutkimuskokonaisuuksista.
Tutkimuskysymykseni rakentuvat tarkastelemaan, millä tavoin tutkimuksessa käsiteltävien lastenkirjojen kuvitus ja teksti yhdessä esittävät nuijasodan sekä isovihan ajan tapahtumia. Tämän lisäksi tutkin miten kyseiset lastenkirjat vertautuvat sisällöltään historiantutkimukseen ja sen pohjalta tehtyyn kirjallisuuteen aiheesta. Tarkasteluni keskittymiskohtia ovat esimerkiksi lastenkirjoissa esiintyvät aikakausien keskeisiin henkilöihin pohjautuvat hahmokuvaukset, tapahtumakuvaukset ja teosten tekstiosuuksissa esiintyvä kieliasu.
Kirjallisten aineistokokonaisuuksien lisäksi osana toteuttamani tutkimuksen aineistopohjaa toimivat Mauri Kunnaksen, Juha Kuisman ja Kirsti Mannisen kanssa toteutetut kirjailijahaastattelut. Niiden tarkoituksena on tuoda tärkeää näkökulmaa tutkimukseeni kirjailijan roolista historiallisen tiedon välittäjänä sekä elävöitetyn historiakuvan luojana lapsilukijoille suunnatussa muodossa. Kirjailijahaastattelujen sisällöissä korostui lastenkirjallisuuden laatimisprosessin erityisvivahteet ja Suomen kansallisen historian rikkautta korostavan historiakuvan esittäminen.
Tutkimukseni osoittaa, että siinä käsiteltävän lastenkirjallisuuden sisällöissä nuijasodan ja isovihan ajan tapahtumia on muunneltu lapsilukijoille helpommin ymmärrettävään sekä sopivampaan muotoon verrattuna tutkimuskirjallisuudessa esitettyihin tulkintoihin. Esimerkiksi kyseisinä historian aikakausina Suomen alueella koettua väkivaltaa ja eriarvoisuutta kuvaillaan teosten sisällöissä melko etäisesti sekä pedagogisesta näkökulmasta.
