Kuukautiset ja oppikirjat: Sanottua ja sanomatonta - Suomalaisten ympäristöopin ja terveystiedon oppikirjojen sisällöt kuukautisterveydestä

Abstract

Kuukautiset ovat keskeinen osa seksuaali- ja lisääntymisterveyttä sekä nuorten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä. Maailman terveysjärjestö (WHO) kehottaa tunnustamaan, määrittelemään ja käsittelemään kuukautisterveyttä terveys- ja ihmisoikeuskysymyksenä, ei vain hygieniakysymyksenä. Vaikka kuukautiset ovat luonnollinen ilmiö, niihin liittyy edelleen stigmaa, virheellisiä käsityksiä ja puutteellista tietoa. Koulu ja oppikirjat ovat merkittävässä asemassa nuorten terveysosaamisen rakentumisessa. Kuukautisiin liittyviä sisältöjä suomalaisissa oppikirjoissa on kuitenkin tutkittu vain vähän. Tässä tutkielmassa tarkastellaan, millaisia kuukautisiin liittyviä sisältöjä esitetään suomalaisissa ympäristöopin ja terveystiedon oppikirjoissa alakoulussa, yläkoulussa ja lukiossa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten kuukautisia kuvataan oppikirjoissa sekä millaisia eroja sisällöissä, näkökulmien painotuksissa ja kielellisissä esitystavoissa esiintyy eri koulutusasteiden ja kirjasarjojen välillä. Tutkimuksen aineisto koostui suomalaisten kustantajien julkaisemista ympäristöopin ja terveystiedon oppikirjoista, jotka perustuvat voimassa oleviin opetussuunnitelmiin. Aineisto analysoitiin laadullisen aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Aineistosta jäsentyi viisi pääteemaa: kuukautisten biologiaa, kuukautisiin vaikuttavat (muut) tekijät, kuukautisiin liittyvä tietotaito, kuukautiset ja ehkäisy sekä kuukautiset ja fyysiset terveysvaikutukset. Tulosten perusteella kuukautisia käsitellään oppikirjoissa pääasiassa biologisena ja lisääntymisterveyteen liittyvänä ilmiönä. Psyykkiset ja sosiaaliset ulottuvuudet ovat mukana, mutta niiden käsittely jää useissa tapauksissa biologisen näkökulman rinnalla suppeammaksi. Sisällöissä havaittiin myös eroja koulutusasteiden välillä: alakoulun oppikirjoissa kuukautisia käsitellään melko tiiviisti, kun taas yläkoulun oppikirjoissa tarkastelu on kattavinta. Lukiossa aiheen käsittely syvenee käsitteellisesti, mutta moniin perusasioihin ei enää palata. Lisäksi kirjasarjojen välillä esiintyy eroja siinä, mitä teemoja käsitellään sekä millaisella kielellä ja sävyllä kuukautisista kirjoitetaan. Osa oppikirjoista käsittelee aihetta neutraalilla ja kuvailevalla tavalla, kun taas toisissa teksteissä esiintyy enemmän ohjaavia tai suosittelevia ilmauksia. Tutkimus osoittaa, että suomalaiset oppikirjat tarjoavat pääosin ajantasaista, biologisesti tarkkaa ja pedagogisesti jäsenneltyä tietoa kuukautisista. Samalla tarkastelu painottuu biologiseen näkökulmaan, mikä jättää kokemukselliset, sosiaaliset ja kulttuuriset ulottuvuudet vähemmälle huomiolle. Tulokset viittaavat siihen, että kuukautisterveyttä olisi mahdollista käsitellä oppimateriaaleissa nykyistä kokonaisvaltaisemmin osana nuorten hyvinvointia, arkea ja osallisuutta.