Työhyvinvointia etsimässä: Monia voimavaroja uudelle luokanopettajalle : Narratiivinen kirjallisuuskatsaus
Alakomi, Olivia; Marjakoski, Aada (2026)
Alakomi, Olivia
Marjakoski, Aada
2026
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
Hyväksymispäivämäärä
2026-05-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202605125452
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202605125452
Tiivistelmä
Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on selvittää, mitä voimavarojen lähteitä uusi luokanopettaja voi löytää työhyvinvointiinsa yhteisön ja yksilön näkökulmasta. Vaikka työhyvinvointia voidaan pitää tärkeänä ja yksilön elämänlaatua parantavana tekijänä, voidaan sen katsoa useilla aloilla heikentyneen työelämän kasvavien vaatimusten ja paineiden vuoksi. Tämän lisäksi luokanopettajan työhyvinvointiin vaikuttavat alalle erityiset haasteet ja olosuhteet.
Tutkimus toteutettiin narratiivisena eli kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineiston analyysissa hyödynnettiin teoriaohjaavaa sekä aineistolähtöistä analyysimenetelmää. Aineistona käytettiin kuutta vuosina 2021–2024 julkaistua vertaisarvioitua tutkimusartikkelia Suomesta ja ulkomailta. Aineiston hankinnassa hyödynnettiin systemaattisia tiedonhakumenetelmiä.
Tulokset osoittivat, että induktiovaiheen opettajilla oli lukuisia voimavarojen lähteitä, jotka nousivat joko yksilöstä itsestään tai tätä ympäröivistä yhteisöistä. Yksilölliset ja yhteisölliset voimavarat tukivat toisiaan ja ne yhdessä edistivät uuden luokanopettajan vahvaa työhyvinvoinnin kokemusta.
Tuloksissa korostui yhteisöllisten voimavarojen lähteiden enemmistö. Kouluyhteisöstä löytyi monitasoista tukea. Vuorovaikutus kouluyhteisön kanssa koulussa ja sen ulkopuolella antoi opettajille työn merkityksellisyyden tunnetta ja vahvisti työmotivaatiota. Emotionaalinen ja työskentelyä ohjaava tuki olivat koulun johdolta ja kollegoilta saatuja merkittäviä tuen muotoja. Kouluyhteisön lisäksi opettajan omat vapaa-ajan yhteisöt, kuten perhe ja ystävät olivat tärkeässä roolissa emotionaalisen tuen antajina.
Yksilön työskentelystrategioilla katsottiin olevan vaikutus induktiovaiheen opettajan työhyvinvointiin muun muassa stressin ehkäisyssä. Oman opettajuuden tarkastelu ja kehityksen näkeminen lisäsi esimerkiksi työtyytyväisyyttä ja ammatillista kasvua. Optimismi vahvisti ammatillista itseluottamusta sekä auttoi selviytymään haastavissa työelämän tilanteissa.
Tutkimus toteutettiin narratiivisena eli kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineiston analyysissa hyödynnettiin teoriaohjaavaa sekä aineistolähtöistä analyysimenetelmää. Aineistona käytettiin kuutta vuosina 2021–2024 julkaistua vertaisarvioitua tutkimusartikkelia Suomesta ja ulkomailta. Aineiston hankinnassa hyödynnettiin systemaattisia tiedonhakumenetelmiä.
Tulokset osoittivat, että induktiovaiheen opettajilla oli lukuisia voimavarojen lähteitä, jotka nousivat joko yksilöstä itsestään tai tätä ympäröivistä yhteisöistä. Yksilölliset ja yhteisölliset voimavarat tukivat toisiaan ja ne yhdessä edistivät uuden luokanopettajan vahvaa työhyvinvoinnin kokemusta.
Tuloksissa korostui yhteisöllisten voimavarojen lähteiden enemmistö. Kouluyhteisöstä löytyi monitasoista tukea. Vuorovaikutus kouluyhteisön kanssa koulussa ja sen ulkopuolella antoi opettajille työn merkityksellisyyden tunnetta ja vahvisti työmotivaatiota. Emotionaalinen ja työskentelyä ohjaava tuki olivat koulun johdolta ja kollegoilta saatuja merkittäviä tuen muotoja. Kouluyhteisön lisäksi opettajan omat vapaa-ajan yhteisöt, kuten perhe ja ystävät olivat tärkeässä roolissa emotionaalisen tuen antajina.
Yksilön työskentelystrategioilla katsottiin olevan vaikutus induktiovaiheen opettajan työhyvinvointiin muun muassa stressin ehkäisyssä. Oman opettajuuden tarkastelu ja kehityksen näkeminen lisäsi esimerkiksi työtyytyväisyyttä ja ammatillista kasvua. Optimismi vahvisti ammatillista itseluottamusta sekä auttoi selviytymään haastavissa työelämän tilanteissa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [11846]
