Inkluusio perusopetuksessa : Yläkouluikäisten oppilaiden kuuluvuuden tunne ja opettajan hyväksyntä sosiaalisen inkluusion kuvaajina

Abstract

Tämän väitöstutkimuksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä inkluusiosta suomalaisessa perusopetuksessa oppilaiden inkluusiokokemuksia hyödyntäen sekä luoda inkluusiosta malli, jonka perustan muodostavat oppilaiden kokemukset. Inkluusio määriteltiin kaikkia oppilaita koskevaksi perusopetuksen järjestämiseen liittyväksi periaatteeksi, arvoksi ja kokonaisvaltaiseksi tavaksi ajatella. Sen nähtiin tarkoittavan koulujen kykyä vastata oppilaiden erilaisuuteen sekä kohdella heitä tasa-arvoisesti. Inkluusiota perusopetuksessa tarkasteltiin Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (OPH, 2014) avulla sekä keskittymällä erityisesti yläkouluikäisten oppilaiden sosiaaliseen inkluusioon ja sen tukemiseen. Oppilaiden kokemaa sosiaalista inkluusiota tarkasteltiin yhteydessä oppilaiden kuuluvuuden tunteeseen ja koettuun opettajan hyväksyntään. Tutkimuksen tulosten perustella esiteltävä Inkluusio perusopetuksessa malli luotiin DEIB-viitekehyksen pohjalta.

Väitöstutkimus oli monimenetelmätutkimus ja se koostui kolmesta osatutkimuksesta. Ensimmäisessä osatutkimuksessa tutkittiin laadullisen sisällönanalyysin avulla, mitä inkluusio tarkoittaa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) mukaan. Tämän osatutkimusten tulosten perusteella pääteltiin Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden sekä edellyttävän että mahdollistavan inkluusion toteuttamisen kouluissa.

Toisessa ja kolmannessa osatutkimuksessa tutkittiin yläkouluikäisten eli 12-16-vuotiaiden oppilaiden kokemuksia sosiaalisesta inkluusiosta rakenneyhtälömallinnuksen avulla. Sosiaalisella inkluusiolla tarkoitettiin sitä, että oppilas kokee kuuluvuuden tunnetta ja yhteisön hyväksyntää. Toiseen osatutkimukseen osallistui 7630 oppilasta. Siinä tarkasteltiin oppilaiden kokemaa sosiaalista inkluusiota heidän kuuluvuuden tunteensa kautta. Lisäksi tarkasteltiin oppilaan tuen tarpeen sekä digitaalisen teknologian oppitunneilla tapahtuvan käytön yhteyttä sosiaaliseen inkluusioon. Kolmanteen osatutkimukseen osallistui 9606 oppilasta. Siinä näkökulmaa sosiaaliseen inkluusioon laajennettiin tarkastelemalla kuuluvuuden tunteen lisäksi koettua opettajan hyväksyntää. Oppilaan tuen tarpeen lisäksi tässä osatutkimuksessa tarkasteltiin opiskelupaikan (yleisopetuksen luokka / erityisluokka) yhteyttä sosiaaliseen inkluusioon.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että pääosin oppilaat kokivat sosiaalista inkluusiota, mutta se oli selvästi muita heikompaa tukea tarvitsevilla oppilailla. Digitaalisen teknologian peruskäyttö oppitunneilla vahvisti oppilaiden kokemaa sosiaalista inkluusiota. Oppilaan tuen tarve heikensi sosiaalista inkluusiota sekä kuuluvuuden tunteen, että opettajan hyväksynnän osalta. Sitä vastoin oppilaan opiskelupaikalla ei ollut merkitystä sosiaaliseen inkluusioon. Koska oppilaan tuen tarve heikensi oppilaiden kokemaa sosiaalista inkluusiota, pääteltiin, että inkluusio ei kaikilta osin, kaikkien oppilaiden kohdalla perusopetuksessa vielä toteudu.

Tämän väitöstutkimuksen lopuksi esiteltävä DEIB-viitekehykseen ja tutkimuksen tuloksiin perustuva Inkluusio perusopetuksessa -malli osoittaa, että inkluusion ytimenä on oppilaiden sosiaalinen inkluusio, joka rakentuu oppilaan kokemasta kuuluvuuden tunteesta ja koetusta opettajan hyväksynnästä. Inkluusio tulisi perusopetuksessa nähdä samankaltaisena arvona kuin tasa-arvo ja yhdenvertaisuus sekä moninaisuuden arvostaminen. Näin on mahdollista päästä irti ajattelutavasta, jonka mukaan inkluusiota voi vastustaa tai kannattaa. Perusopetuksen inkluusioon liittyvät myös osallisuus ja yhteisöllisyys, jotka mahdollistavat oppilaiden kuuluvuuden tunteen. Kouluyhteisön näkökulmasta inkluusio rakentuu koulun inklusiivisten periaatteiden ja käytäntöjen sekä inklusiivisen kulttuurin varaan.

Tämän tutkimuksen perusteella inkluusio mahdollistaa tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen sekä yleisopetuksen luokalla, että erityisluokalla. Myös tukea tarvitsevilla oppilailla on oikeus tulla hyväksytyiksi omana itsenään sekä luokkatoverien että opettajien taholta. Inkluusiossa ei ole kyse siitä, missä tukea tarvitsevat oppilaat opiskelevat. Sen sijaan inkluusio mahdollistaa jokaiselle oppilaalle koulupolun, joka perustuu tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen sekä moninaisuuden arvostamiseen oppilaiden osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukemalla.

This dissertation examined inclusion in basic education in Finland. The first aim was to deepen the understanding of inclusion in basic education by focusing on students’ experiences of inclusion. The second aim was to create a model of inclusion grounded in students’ experiences. Inclusion was defined as a principle, a value, and a comprehensive approach to organizing basic education for all students. Inclusion meant schools’ ability to respond to student diversity and to treat them with equity. Inclusion in basic education was examined through the National Core Curriculum for Basic Education (FNBE, 2014). The focus was particularly on the social inclusion of lower secondary school students. Social inclusion was examined through students’ sense of belonging and their perceived teacher acceptance. Based on the findings of the study, the model Inclusion in Basic Education was developed using the DEIB-framework.

This mixed-methods research consisted of three part-studies. In part-study I, the Finnish National Core Curriculum for Basic Education (2014) was analyzed using qualitative content analysis. The aim was to examine how inclusion is defined in it. Based on the findings, it was concluded that the curriculum both requires and enables the implementation of inclusion in schools.

The second and third part-studies investigated the experiences of social inclusion among lower secondary school students (aged 12–16) using structural equation modeling. Social inclusion was defined as students’ experience of belonging and acceptance within the school community. The part-study II included 7 630 students. Students’ social inclusion was studied through their sense of belonging. In addition, the relationship between sense of belonging, students’ need for support and use of digital technology during lessons was analyzed. The part-study III involved 9 606 students. In this study, the conceptualization of social inclusion was expanded, and social inclusion was analyzed through students’ sense of belonging and perceived teacher acceptance. In addition, the relationship between teacher acceptance, sense of belonging, students’ need for support, and class placement was analyzed.

The results indicated that students mainly felt social inclusion, but it was significantly weaker if student had needs for support. The basic use of digital technology in lessons was found to strengthen students’ social inclusion. The results showed that a sense of belonging and teacher acceptance were the highest for those students who studied in general class and who had no support needs. Sense of belonging and teacher acceptance were lower if student was placed in special class or if student had support needs. The need for support reduced students’ social inclusion. Since the need for support reduced students’ social inclusion, it was concluded that inclusion is not yet fulfilled for all students in Finnish basic education.

Based on the DEIB-framework and the results of the study, Inclusion in basic education –model is presented as conclusion of this dissertation. It demonstrates that the core of inclusion lies in students’ social inclusion, which is built upon a sense of belonging and teacher acceptance. Inclusion in basic education should be regarded as a value, which fosters equity and diversity in school context. This perspective would help move away from the notion that inclusion is something to be opposed or supported. Inclusion in basic education refers also to participation and communality, which enables students’ sense of belonging. Inclusion in education is based on inclusive principles, practices, and culture.

This dissertation indicates that both general education and special education classes enable inclusive education of students with support needs. In addition, students who need support also have the right to be accepted as they are by both their peers and teachers. Inclusion is not about where students with support needs are placed. Inclusion ensures that every student has a school path grounded in equity and the appreciation of diversity, while promoting participation and community.