Well-being in Finnish Residential Architecture : Developing an evidence-based well-being-promoting design tool for Finnish residential architecture

Abstract

There is a growing need for well-being-promoting residential architecture that extends beyond preventing building-related health issues, such as sick building syndrome (SBS). This thesis explores the application of well-being-promoting evidence-based design (EBD) within Finnish residential architecture.

Well-being is a multidimensional and dynamic state, consisting of physical, social and mental factors. Accordingly, well-being-promoting residential architecture requires adaptive approaches that allow contextual interpretations. This thesis aims to develop a well-being-promoting EBD tool to support the development of the Finnish regulations and guidance. Such tool strengthens the evidence-based decision-making, while preserving the creative and intuitive workflow, typical for architectural practice.

The use of EBD has been studied and implemented in healthcare, but its application in residential architecture remains somewhat underexplored, especially in the context of the Finnish climate and culture. This thesis examines six key sources and Margaret Swarbrick’s Wellness Model (2023) to define dimensions of well-being relevant to residential architecture with associated design categories. Based on this analysis, the design tool was developed in three phases: In the first phase, two initial design tools are developed based on the literature review. In the second phase, the design tools are evaluated by using them in two Finnish residential buildings. Finally, the refined tool is developed according to the observations from the evaluation.

It was discovered that such design tools are feasible through ten design categories, evaluation questions and complementary design strategies. Each category was supported by a short evidence-based description to clarify the well-being-promoting qualities to further justify the design decisions. Producing such tools was found to be difficult due to the multidimensional and partially subjective nature of well-being. However, through design tools that recognise this, designers may find design solutions that are not only generally good but take the subjective nature of well-being into account. This results in residential architecture that can adapt to individual needs to truly promote well-being.

Hyvinvointia edistävien asuinrakennusten tarve kasvaa jatkuvasti, eikä tavoitteena ole enää pelkästään rakennuksiin liittyvien terveyshaittojen, kuten sairaiden rakennusten oireyhtymän (SBS) ehkäiseminen. Tämä diplomityö tarkastelee hyvinvointia edistävän näyttöön perustuvan suunnittelun (evidence-based design, EBD) soveltamista suomalaisissa asuinrakennuksissa.

Hyvinvointi on moniulotteinen ja alati muuttuva tila, joka koostuu fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista tekijöistä. Tämän vuoksi hyvinvointia edistävien asuinrakennusten suunnittelu edellyttää joustavia lähestymistapoja, jotka mahdollistavat asiayhteydestä riippuvat tulkinnat. Työn tavoitteena on kehittää hyvinvointia edistävä näyttöön perustuva suunnittelutyökalu tukemaan Suomen rakennuslain ja liitännäisten ohjeistusten kehittämistä. Mainittu työkalu vahvistaa näyttöön perustuvaa päätöksentekoa säilyttäen samalla arkkitehtuurisuunnittelulle ominaisen luovan ja intuitiivisen työskentelytavan.

Näyttöön perustuvan suunnittelun käyttöä on tutkittu ja sovellettu erityisesti terveydenhuollon piirissä, mutta sen hyödyntäminen asuinrakennusten suunnittelussa on edelleen vähäistä. Tässä työssä tarkastellaan kuutta keskeistä lähdettä sekä Margaret Swarbrickin Wellness Model -mallia (2023) määriteltäessä asuinrakennusten kannalta olennaisia hyvinvoinnin ulottuvuuksia ja niihin liittyviä suunnittelukategorioita. Tämän analyysin pohjalta luotiin suunnittelutyökalu kolmessa vaiheessa: ensimmäiseksi kehitettiin kaksi alustavaa suunnittelutyökalua, toiseksi näitä työkaluja käytettiin kahden suomalaisen asuinrakennuksen hyvinvointivaikutusten arviointiin, viimeisessä vaiheessa kehitettiin jalostettu suunnittelutyökalu arvioinnin tulosten pohjalta.

Tutkimuksessa havaittiin, että vastaavat suunnittelutyökalut ovat toteutettavissa kymmenen suunnittelukategorian, arviointikysymysten ja täydentävien suunnittelustrategioiden avulla. Jokaisen kategorian tueksi laadittiin lyhyt näyttöön perustuva kuvaus, joka havainnollistaa hyvinvointia edistävät ominaisuudet sekä auttaa perustelemaan suunnitteluratkaisuja. Työkalujen laatiminen osoittautui haastavaksi hyvinvoinnin moniulotteisen ja osittain subjektiivisen luonteen vuoksi. Tämän huomioivien suunnittelutyökalujen avulla suunnittelijat voivat kuitenkin löytää ratkaisuja, jotka eivät ole pelkästään yleisesti laadukkaita, vaan ottavat huomioon myös hyvinvoinnin yksilölliset osa-alueet. Näin voidaan luoda asuinrakennuksia, jotka mukautuvat yksilöllisiin tarpeisiin ja edistävät aidosti hyvinvointia.