Arviointien käyttö ja hyödyllisyys liikunnan aluejärjestöissä

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella arviointien hyödyntämistä ja hyödyllisyyttä liikunnan aluejärjestöissä. Tutkimusta, jossa arviointia tarkastellaan osana liikunnan kansalaistoimintaa, ei ole tarjolla kovinkaan laajasti. Tutkimustehtävänä on havainnollistaa, miten liikunnan aluejärjestöt hyödyntävät arviointeja, sekä sitä, miten arviointien hyödyllisyys rakentuu liikunnan aluejärjestöissä. Tutkimustehtävän pohjalta muodostettiin kaksi tutkimuskysymystä: 1. Miten liikunnan aluejärjestöt hyödyntävät arviointeja? 2. Mitkä tekijät lisäävät tai vähentävät arvioinnin hyödyllisyyttä liikunnan aluejärjestöissä? Tutkimuksen teoreettinen viitekehys tarkastelee sitä, miten arvioinnin kehityshistoria on muovannut käsityksiä siitä, mitä arvioinnilta odotetaan ja mihin sitä käytetään sekä sitä, miten arvioinnin erilaiset teoreettiset lähestymistavat vaikuttavat arviointeihin. Teoreettinen viitekehys etenee arvioinnin yleisymmärryksestä kohti tutkittavan ilmiön tarkempaa teoreettista tarkastelua. Tässä tutkimuksessa teorian ja empirian välistä suhdetta voidaan kuvata siten, että teoria tukee tulkintojen tekemistä, mutta se ei määritä niitä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Empiirinen aineisto koostui kuuden liikunnan aluejärjestön aluejohtajan haastatteluista sekä viiden aluejärjestön vuosikertomuksista ja toimintakertomuksista vuosilta 2023 ja 2024. Dokumenttiaineisto täydensi haastatteluaineistosta tehtyjä tulkintoja arviointien hyödyntämisestä liikunnan aluejärjestöissä sekä toimi vertailevana aineistona haastateltavien subjektiivisille kokemuksille arviointien hyödyllisyydestä. Aineistojen sisällönanalyysi toteutettiin teoriaohjaavasti siten, että teoreettiset määritelmät otettiin huomioon analyysin viimeisessä vaiheessa. Tutkimustulosten perusteella liikunnan aluejärjestöt hyödyntävät arviointeja kehittämiseen, vakuutteluun, seurantaan ja valvontaan. Arviointi esitettiin osana palveluiden ja henkilöstön osaamisen kehittämistä, sidosryhmien ja rahoittajien vakuuttamista sekä toiminnan ja toimenpiteiden seurantaa ja valvontaa. Tulosten perusteella arvioinnin hyödyllisyyteen vaikuttavia tekijöitä ovat motivaatio, arviointien hyödynnettävyyden helppous sekä se, kenen suunnalta ja mistä syystä arvioinnin tarve syntyy. Aluejärjestöjen arvioinnin hyödyllisyys rakentuu enemmän arvioinnin konseptuaalisen käytön kuin instrumentaalisen käytön varaan.