Kunnat liikunnan edistäjinä: Liikunnanedistämistoimien painottuminen kuntien liikuntastrategioissa
Saarelma, Iivari (2026)
Saarelma, Iivari
2026
Hallintotieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2026-05-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202605115398
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202605115398
Tiivistelmä
Liikkumattomuus on noussut suomalaisessa yhteiskunnassa keskeiseksi yhteiskunnalliseksi haasteeksi, jonka ehkäisemisessä kunnilla on merkittävä rooli. Kunnat voivat edistää asukkaidensa liikuntaa etenkin kehittämällä liikuntaa tukevia olosuhteita ja palveluita. Tässä tutkielmassa tarkastellaan, miten liikunnan edistäminen ilmenee kuntien erilaisissa liikuntastrategioissa. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten kuntien liikunnan edistämisen toimenpiteet painottuvat eri toimintaympäristöihin, ja millaisia painotuseroja ympäristöjen välillä ilmenee.
Tutkielmassa keskeisenä teoreettisena viitekehyksenä toimii Active Living -malli, jonka osa-alueiden mukaan aineistotuloksia analysoidaan. Tutkimus on laadullinen ja perustuu kuntien liikuntastrategioiden dokumenttianalyysiin. Aineisto koostuu neljän eri kunnan strategiadokumenteista, joita analysoidaan teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tulosten perusteella liikunnan edistäminen painottuu erityisesti vapaa-ajan liikuntaympäristöihin ja liikuntainfrastruktuurin kehittämiseen. Työ-, koulutus- sekä liikkumis- ja kulkuyhteysympäristöihin liittyviä toimia esiintyy, mutta ne jäävät selvästi vähäisemmälle painoarvolle. Kotitalousympäristöön liittyviä toimia ei aineistossa havaita.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kuntien liikuntastrategiat kohdentuvat ennen kaikkea niihin toimintaympäristöihin, joihin kunnilla on suora vaikutusmahdollisuus. Tämä korostaa liikunnan edistämisen rakenteellista luonnetta kuntatasolla, mutta samalla osoittaa, että liikkumattomuuden ehkäisyyn liittyy tarve tarkastella ilmiötä laajemmin siten, että myös yksilölliset ja käyttäytymiseen liittyvät tekijät huomioidaan.
Tutkielmassa keskeisenä teoreettisena viitekehyksenä toimii Active Living -malli, jonka osa-alueiden mukaan aineistotuloksia analysoidaan. Tutkimus on laadullinen ja perustuu kuntien liikuntastrategioiden dokumenttianalyysiin. Aineisto koostuu neljän eri kunnan strategiadokumenteista, joita analysoidaan teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tulosten perusteella liikunnan edistäminen painottuu erityisesti vapaa-ajan liikuntaympäristöihin ja liikuntainfrastruktuurin kehittämiseen. Työ-, koulutus- sekä liikkumis- ja kulkuyhteysympäristöihin liittyviä toimia esiintyy, mutta ne jäävät selvästi vähäisemmälle painoarvolle. Kotitalousympäristöön liittyviä toimia ei aineistossa havaita.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kuntien liikuntastrategiat kohdentuvat ennen kaikkea niihin toimintaympäristöihin, joihin kunnilla on suora vaikutusmahdollisuus. Tämä korostaa liikunnan edistämisen rakenteellista luonnetta kuntatasolla, mutta samalla osoittaa, että liikkumattomuuden ehkäisyyn liittyy tarve tarkastella ilmiötä laajemmin siten, että myös yksilölliset ja käyttäytymiseen liittyvät tekijät huomioidaan.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [11807]
