Minä olen suomalainen hehehe: Naurun tehtävät kielellisesti epäsymmetrisessä vuorovaikutuksessa

Abstract

Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää naurun tehtäviä kielellisesti epäsymmetrisessä vuorovaikutuksessa. Tutkielmassa tarkastellaan ensikielisten puhujien naurua, joka on tuotettu vastauksena toisen kielen puhujien vuoroille. Aiemmissa keskustelunanalyyttisissa tutkimuksissa, joissa on tarkasteltu toisen kielen ja ensikielen puhujien välistä vuorovaikutusta, on keskitytty pitkälti kielen oppimiseen, ymmärtämiseen ja korjaamiseen. Tämän tutkielman tavoitteena on kiinnittää huomiota usein vähemmälle huomiolle jäävään nauruun sekä toisen kielen puhujien toiminnan sijaan ensikielisten puhujien toimintaan kielellisesti epäsymmetrisessä vuorovaikutuksessa.

Tutkielman aineistona ovat maahan muuttaneiden ja enemmistöväestön edustajien välisten fokusryhmäkeskustelujen äänitallenteet. Äänitteet on kerätty osana Tampereen yliopiston Ongelmallisista vuorovaikutustilanteista kertominen: Tarinallisuuden, havainnoinnin ja vastarinnan paradoksit, vinoumat ja epätasa-arvoisuudet -tutkimushanketta (2021–2025). Aineistoa analysoitiin käyttäen tutkimusmenetelmänä keskustelunanalyysia. Keskustelunanalyysin lisäksi analyysissa hyödynnettiin Erving Goffmanin teoriaa kasvotyöstä sekä Harvey Sacksin jäsenkategoria-analyysia.

Tutkielman keskeinen tutkimustulos on, että ensikieliset osallistujat osoittavat erilaisia aiheita ja toimintoja arkaluontoisiksi naurun avulla. Osallistujat käsittelivät arkaluontoisina esimerkiksi ymmärtämisen haasteita, kiusallisia toisen kielen puhujasta tehtyjä oletuksia sekä suomalaisiin kohdistuvaa kritiikkiä. Tulokset vahvistavat aiempia tutkimustuloksia siitä, että nauru on hienovarainen vuorovaikutuksen resurssi, jolla on mahdollista osoittaa omaa asennoitumista käsillä olevaan toimintaan sekä ohjailla vuorovaikutuksen kulkua. Tutkimus myös osoittaa, kuinka naurulla ja erityisesti yhteisnaurulla voidaan osoittaa tai paljastaa jäsenkategorioita.

Tutkielman tulokset antavat aihetta jatkotutkimukselle ensikielisten osallistujien toiminnasta kielellisesti epäsymmetrisissä vuorovaikutustilanteissa, sillä tulokset osoittavat, että ensikieliset osallistujat selkeästi orientoituvat vuorovaikutuksen epäsymmetriaan. Tulokset myös osoittavat, että naurun tarkastelu voi olla hedelmällinen tapa saada lisää tietoa siitä, millaisia asioita osallistujat käsittelevät arkaluontoisina erilaisissa vuorovaikutuskonteksteissa.