Valmistuvien sairaanhoitajaopiskelijoiden tiedollinen ja taidollinen osaaminen peruselintoimintojen häiriöiden tunnistamisessa : Tieto- ja taitotestin kehittäminen loppukokeeseen

Abstract

Sairaanhoitajakoulutuksen loppukokeiden käytännöt vaihtelevat kansainvälisesti, ja myös Suomessa arviointi on epäyhtenäistä. Tämä vaikeuttaa valmistuvien sairaanhoitajaopiskelijoiden osaamisen yhdenvertaista arviointia. Valmistumisvaiheen osaaminen on keskeistä potilasturvallisuuden kannalta, mutta tutkimusten mukaan haasteita esiintyy erityisesti peruselintoimintojen häiriöiden tunnistamisessa, joka on keskeinen osa kliinistä päätöksentekoa. Näin ollen tarve luotettaville, objektiivisille ja tasalaatuisille arviointimenetelmille on siten merkittävä.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli 1) kuvata valmistuvien sairaanhoitajaopiskelijoiden loppukokeissa käytettyjä arviointimenetelmiä ja -sisältöjä, 2) kehittää ja pilotoida peruselintoimintojen häiriöiden tunnistamiseen suunnatut tieto- (Peruselintoimintojen tunnistamisen TietoTesti, PeTiTe) ja taitotestit (Peruselintoimintojen tunnistamisen TaitoTesti, PeTaTe) sekä 3) arvioida valmistuvien sairaanhoitajaopiskelijoiden tiedollista ja taidollista osaamista peruselintoimintojen häiriöiden tunnistamisessa sekä kehitettyjen testien käytettävyyttä arviointimenetelmänä loppukokeessa. Tavoitteena oli kehittää objektiivinen, kustannustehokas ja tasalaatuinen arviointimenetelmä sairaanhoitajaopiskelijoiden loppukokeeseen. Lopullisena tavoitteena oli vahvistaa sairaanhoitajakoulutuksen laatua siten, että opiskelijoiden tiedollinen ja taidollinen osaaminen voidaan arvioida yhdenvertaisesti ja luotettavasti. Luotettava arviointi mahdollistaa valmistuvien sairaanhoitajien riittävän osaamisen varmistamisen, mikä osaltaan vaikuttaa potilasturvallisuuden toteutumiseen. Tutkimus toteutettiin kolmessa vaiheessa: teoreettinen vaihe, kehittämisvaihe ja arviointivaihe.

Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa tehtiin integratiivinen kirjallisuuskatsaus CINAHL-, ERIC-, PubMed (Medline)-, Scopus- ja Web of Science -tietokannoista tunnistettuihin tutkimuksiin (n = 11), joissa kuvattiin sairaanhoitajakoulutuksen loppukokeissa käytettyjä arviointimenetelmiä ja arvioituja sisältöjä. Tutkimusten laatu arvioitiin Joanna Briggs Instituten (JBI) kriteereillä. Aineisto analysoitiin luokittelun ja induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Katsauksen perusteella loppukokeissa hyödynnettiin yhteensä 11 objektiivista arviointimenetelmää, joista yhdeksän arvioi tiedollista osaamista ja kaksi sekä tiedollista että taidollista osaamista. Yhdessä menetelmässä käytettiin lisäksi itsearviointia. Tulokset osoittivat, että loppukokeiden käytännöt vaihtelevat eikä arviointimenetelmät ole yhtenäisiä. Arvioidut sisällöt kattoivat yhdeksän hoitotyön osa-aluetta. Kirjallisuuskatsaus loi perustan väitöskirjan toisessa vaiheessa kehitetyille tieto- ja taitotesteille.

Tutkimuksen toisessa vaiheessa kehitettiin tieto- ja taitotestien sisältö ja rakenne yhdistämällä kirjallisuuskatsauksen tulokset, ajantasainen tutkimustieto peruselintoiminnoista ja niiden häiriöistä sekä kansainväliset ja kansalliset akuutin sepelvaltimotautikohtauksen hoitosuositukset. Tieto- ja taitotesti rakennettiin ABCDE-menetelmän mukaisesti. Sisältö validoitiin kahdessa asiantuntijapaneelissa: ensimmäisessä (n=11) terveystieteiden tohtorit ja tohtoriopiskelijat, joilla oli kliinistä sisällöllistä asiantuntemusta, ja toisessa (n=6) hoitotyön opettajat, kliininen asiantuntija ja lääkäri. Asiantuntijoiden yksimielisyys oli vahva, ja palautteen perusteella tehtiin vain vähäisiä tarkennuksia. Testit pilotoitiin poikkileikkaustutkimuksena yhdessä ammattikorkeakoulussa (tietotesti n=23, taitotesti n=25). Taitotesti toteutettiin simulaatiopelialustalla.

Tutkimuksen kolmannessa vaiheessa arvioitiin valmistuvien sairaanhoitajaopiskelijoiden tiedollista ja taidollista osaamista peruselintoimintojen häiriöiden tunnistamisessa sekä testien käytettävyyttä loppukokeena. Poikkileikkaustutkimuksen aineisto kerättiin kolmesta ammattikorkeakoulusta (tietotesti n=159, taitotesti n=187; molemmat testit n=153). Taitotestin käytettävyyttä arvioitiin P-SUS-kyselyllä (n=187), avoimella kysymyksellä (n=44) ja vaikeustason arvioinnilla (n=187). Tietotesti analysoitiin kuvailevin ja selittävin tilastollisin menetelmin, taitotestin aineisto perustui simulaatiopelin tallentamiin suoritustietoihin, ja testien välistä yhteyttä tarkasteltiin korrelaatioanalyysilla. P-SUS-tulokset esitettiin prosentteina ja avoimet vastaukset analysoitiin sisällönanalyysilla ja kvantifioitiin.

Tietotestissä osaaminen vaihteli erityisesti verenkierron ja akuutin sepelvaltimotautikohtauksen hoitoprotokollan osioissa. Vaikka valtaosa opiskelijoista tunnisti potilaan kliinisen tilanteen oikein, lääkelaskennassa ilmeni epävarmuutta. Hyvä suoriutuminen yhdessä ABCDE-osion osa-alueessa ennusti parempaa osaamista myös muissa osioissa. Taitotestissä osaamisen vaihtelu oli suurempaa kuin tietotestissä, sillä kliinisen tilanteen tunnisti vain vajaa puolet opiskelijoista. Haastavimpia osioita olivat myös taitotestissä verenkierto ja hoitoprotokolla. Pistevaihtelu osoitti merkittäviä eroja opiskelijoiden osaamisessa, erityisesti verenkierron muutosten, rytmihäiriön ja lääkelaskennan kohdalla. Nopeampi suoriutumisaika oli yhteydessä parempaan tiedolliseen ja taidolliseen osaamiseen. Taustatekijöistä vain ikä oli yhteydessä kokonaispisteisiin, nuorempien menestyessä paremmin.

Opiskelijat kokivat tietotestin vaikeustason vaihtelevaksi ja taitotestin käytettävyyden pääosin hyväksi. Simulaatiopelialustalla toteutettua taitotestiä pidettiin innostavana, realistisena ja oppimista tukevana arviointimenetelmänä. Kehittämistarpeina tunnistettiin käytettävyyden parantaminen, kuten automaattisen lukituksen poistaminen, vaihtoehtojen kokeilun joustavuus sekä palautteen ja teknisen toimivuuden selkeyttäminen.

Tieto- ja taitotestien pistevaihtelu osoitti osaamiseroja keskeisillä alueilla, mikä voi vaikuttaa potilasturvallisuuteen. Tulokset korostavat objektiivisten, digitaalisten ja simulaatiopohjaisten arviointimenetelmien hyödyntämistä sekä koulutuksessa että hoitotyössä, sillä ne mahdollistavat luotettavan ja yhdenmukaisen osaamisen arvioinnin. Sairaanhoitajakoulutukseen suositellaan kaksiosaista, tiedollista ja taidollista osaamista arvioivaa loppukoetta sekä opetuksen kehittämistä kriittisten osaamisalueiden vahvistamiseksi. Kehitettyjä testejä voidaan jatkossa käyttää tuottamaan standardoitua ja vertailukelpoista arviointitietoa sairaanhoitajaopiskelijoiden osaamisesta, ja ne tarjoavat alustan digitaalisten arviointimenetelmien jatkokehittämiselle.

The practices of the exit examinations of nursing education vary internationally, and the assessment is also inconsistent in Finland, which makes it difficult to assess the competence of graduating nursing students equally. The competence of graduating nursing students is essential to patient safety, but studies show challenges especially in the identification of disorders of basic vital signs, even though these skills are essential in clinical decision-making. There is therefore a significant need for reliable, objective and uniform assessment methods.

The purpose of this study was to 1) describe the assessment methods and contents used in the exit exams of graduating nursing students, 2) to develop and pilot a knowledge test (Vital Signs Knowledge Test, VSKT) and a skill test (Vital Signs Skill Test, VSST) for the identification of disorders of basic vital signs, and 3) to assess the usability of the developed tests as an assessment method in the exit exam, and to assess the knowledge and skills of graduating nursing students in identifying disorders of basic vital signs. The aim was to develop an objective, cost-effective and uniform assessment method for the exit exam of nursing students. The ultimate goal was to strengthen the quality of nursing education so that students' knowledge and skills can be assessed equally and reliably. Reliable evaluation makes it possible to ensure the sufficient competence of graduating nurses, which contributes to the implementation of patient safety. The study was carried out in three phases: the theoretical phase, the development phase and the evaluation phase.

In the first phase of the study, an integrative literature review was conducted on studies identified from the CINAHL, ERIC, PubMed (Medline), Scopus and Web of Science databases (n = 11). These studies described the assessment methods used in the exit exams of nursing education and the contents assessed in them. The quality of the studies was assessed using the criteria of the Joanna Briggs Institute (JBI). The review analysis was carried out by classification and inductive content analysis, and based on it, a total of 11 objective assessment methods were used in the exit exams. Nine of these assessed cognitive competence and two assessed both cognitive and proficient competence; In addition, self-assessment was used in one method. The results of the review showed that the use of exit exams in nursing education varies internationally and is not established. The evaluated contents covered nine areas of nursing. The literature review laid the foundation for the knowledge and skills tests developed in the second phase of the dissertation.

In the second phase of the study, the content and structure of the knowledge and skills test were developed by combining the results of the literature review with up-to-date information on basic vital signs and their disorders as well as international and national treatment guidelines for acute coronary artery disease attacks. The knowledge and skills test was built according to the ABCDE method and validated by two expert panels (n=11 doctors of health sciences and doctoral students with expertise in the health field) and (n=6, nursing teachers, a clinical expert and a physician). The consensus among the experts was strong, and only minor clarifications were made based on their feedback. The tests were piloted as a cross-sectional study in one university of applied sciences (knowledge test n=23, skill test n=25). The skill test was carried out on a simulation game platform.

In the third phase, the knowledge and skills of graduating nursing students in identifying disorders of basic vital signs and the usability of the tests as a exit exam were assessed. The research design was a cross-sectional study and the data on knowledge and skills tests was collected from three universities of applied sciences (knowledge test n=159, skill test n=187 and knowledge test + skill test n=153). The usability of the skills test was assessed with a PSUS questionnaire (n=187), an open-ended question (n=44) and a difficulty assessment (n=187). The knowledge test was analysed using descriptive and explanatory statistical methods, the data for the skill test was based on performance data recorded by the simulation game, and the relationship between the tests was examined with correlation analysis. The PSUS results were presented as a percentage and the open answers were analyzed with content analysis and quantified.

In the knowledge test, the students' skills varied especially in the sections of the treatment protocol for blood circulation and acute coronary artery disease attack. Approximately three out of four students correctly identified the patient's clinical situation, but there were uncertainties in the calculation of medication. Good performance in one ABCDE section predicted better competence in other sections as well. In the skill test, the variation in competence was greater than in the knowledge test. In the skill test, only less than half of the students recognised the clinical situation. The most challenging sections were blood circulation and treatment protocol. The variation in scores highlighted significant differences in students' competence, especially in the areas of changes in blood circulation, arrhythmia and medication calculations. The faster completion time was associated with better knowledge and skills. Of the background factors, only age was associated with the total score, while younger people did better. The students felt that the difficulty level of the knowledge test varied and that the usability of the skill test was mainly good. The simulation game was considered an inspiring, realistic and learning-supporting assessment method, but the development needs highlighted were improving usability, such as removing automatic locks, flexibility in experimenting with alternatives, and clarifying feedback and technical functionality.

The variation in the scores of the knowledge and skills tests showed differences in competence in key areas, which may affect patient safety. The results emphasize the use of objective, digital and simulation-based assessment methods in both education and nursing, as they enable reliable and consistent assessment of competence. It is recommended that nursing education include a two-part exit exam that measures knowledge and skills, as well as the development of teaching to strengthen critical competence areas. In the future, the developed tests can be used to produce standardised and comparable assessment data on the competence of nursing students and they provide a platform for the further development of digital assessment methods.