Yrityskohtainen rakennuskustannusindeksi yrityksen hankintatoimen ja laskennan mittarina

Abstract

Tämä diplomityö käsittelee yrityskohtaista rakennuskustannusindeksiä yrityksen kustannusseurannan työkaluna. Tavoitteena on tutkia, voidaanko yrityskohtaista rakennuskustannusindeksiä hyödyntää yrityksen hankintatoimen ja kustannuslaskennan suorituskyvyn mittarina sekä miten tällainen indeksi voidaan käytännössä muodostaa ja tulevaisuudessa ottaa käyttöön. Tutkimuksen taustalla on havainto siitä, että hankintojen ja kustannuslaskennan tarkkuutta on vaikea seurata konkreettisesti, vaikka hankinnat muodostavat merkittävän osan rakennusprojektien kokonaiskustannuksista. Tutkimus on toteutettu kohdeyrityksen toimeksiantona.

Tutkimuksessa keskitytään erityisesti yrityksen sisäiseen käyttöön soveltuvan indeksin kehittämiseen. Työssä hyödynnetään kirjallisuustutkimusta, jossa tarkastellaan indeksien muodostamisen periaatteita, erilaisia rakennusalalla käytettyjä kustannusindeksejä sekä kustannuslaskennan ja hankintatoimen toimintaa rakennusprojekteissa.

Työssä rakennetaan alustava indeksimalli kohdeyrityksen tarpeisiin. Mallissa määritellään indeksin käyttäjät, käyttötarkoitus, mittarit, data, logiikka, perusvuoden kustannukset ja alustavat painotukset. Oman indeksin toimintaa testataan kohdeyrityksen toteutuneella kustannusaineistolla simuloimalla indeksin toimintaa käytännössä. Oman indeksin lisäksi empiirisen aineiston avulla analysoidaan myös projektin sisäisiä kustannusmuutoksia. Analysoinnin tarkoitus on tutkia kustannusten muutoksia nimikkeittäin laskentavaiheesta toteutuneisiin kustannuksiin.

Tutkimuksen perusteella yrityskohtainen rakennuskustannusindeksi soveltuu yrityksen kustannusseurannan tukityökaluksi. Indeksi mahdollistaa yrityksen omien hankintahintojen kehityksen vertailun yleiseen markkinatasoon, mikä auttaa tunnistamaan poikkeamia ja kehityskohteita hankinnoissa. Lisäksi indeksi tarjoaa kustannuslaskennalle välineen arvioida ennusteiden tarkkuutta. Tutkimuksessa havaittiin kuitenkin myös haasteita, jotka on ratkaistava ennen mittariston laajempaa käyttöönottoa.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että yrityskohtaisen indeksin kehittäminen on mahdollista ja se tuo lisäarvoa erityisesti kustannusten hallintaan ja päätöksenteon tueksi. Indeksin käyttöönotto edellyttää kuitenkin jatkokehitystä, erityisesti datan hallinnan, automatisoinnin ja käytännön soveltamisen osalta. Työ luo perustan yrityskohtaisen indeksin jatkokehittämiselle ja laajemmalle hyödyntämiselle.