"Toisen hätä on mun työtä" : Valtasuhteet osana suomalaisten kuvajournalistien työtä globaalissa etelässä
Puutio, Aalto (2026)
2026
Visuaalisen journalismin ja visuaalisen tutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Visual Journalism and Visual Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2026-05-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202605085227
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202605085227
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee suomalaisten kuvajournalistien kokemuksia globaalissa etelässä työskentelystä. Tutkimuksessa selvitetään, millaisia eettisiä ongelmia kuvajournalistit kohtaavat ja millaisena kuvaajat itse kokevat oman asemansa länsimaalaisina kuvajournalisteina globaalissa etelässä. Tutkimus kiinnittää erityisesti huomiota valtasuhteisiin, joita kuvaajan ja kuvattavan välille muodostuu.
Tutkimuksen teoreettinen pohja on journalismin ja mediaetiikan tutkimuksessa. Tutkimusta varten on haastateltu kuutta suomalaista kuvajournalistia vuosina 2025 ja 2026. Haastattelut on toteutettu puolistrukturoituina virikehaastatteluina, joissa haastateltavat ovat tuoneet haastattelutilanteeseen itse ottamiaan valokuvia. Aineiston analyysi on tehty dialogisen tematisoinnin menetelmällä (Koski 2020). Haastatteluaineisto on tematisoitu kolmen näkökulman alle, ja nämä näkökulmat ovat vuorovaikutus, instituutiot ja historia.
Tämän tutkimuksen mukaan suomalaisen kuvajournalistin ja kuvattavan välille muodostuu globaalissa etelässä kolmenlaista valtaa: vuorovaikutuksellista, institutionaalista ja historiallista. Vuorovaikutustilanteen valta-asetelmaa kuvaajat pyrkivät purkamaan keskittymällä kohtaamiseen ja pyrkimällä mahdollisimman tasavertaiseen vuorovaikutukseen. Institutionaalista valtaa käyttävät ulkomaanjournalismin instituutio ja mediatalot. Historiallisesta näkökulmasta valtaa tuottavat kolonialismin perintö ja globaalin etelän ja pohjoisen välinen valtaepätasapaino. Tähän tutkimukseen osallistuneista kuvaajista suuri osa koki, että kuvajournalismin tekeminen eettisesti on vallan epätasapainon vuoksi vaikeaa.
Tutkimuksen teoreettinen pohja on journalismin ja mediaetiikan tutkimuksessa. Tutkimusta varten on haastateltu kuutta suomalaista kuvajournalistia vuosina 2025 ja 2026. Haastattelut on toteutettu puolistrukturoituina virikehaastatteluina, joissa haastateltavat ovat tuoneet haastattelutilanteeseen itse ottamiaan valokuvia. Aineiston analyysi on tehty dialogisen tematisoinnin menetelmällä (Koski 2020). Haastatteluaineisto on tematisoitu kolmen näkökulman alle, ja nämä näkökulmat ovat vuorovaikutus, instituutiot ja historia.
Tämän tutkimuksen mukaan suomalaisen kuvajournalistin ja kuvattavan välille muodostuu globaalissa etelässä kolmenlaista valtaa: vuorovaikutuksellista, institutionaalista ja historiallista. Vuorovaikutustilanteen valta-asetelmaa kuvaajat pyrkivät purkamaan keskittymällä kohtaamiseen ja pyrkimällä mahdollisimman tasavertaiseen vuorovaikutukseen. Institutionaalista valtaa käyttävät ulkomaanjournalismin instituutio ja mediatalot. Historiallisesta näkökulmasta valtaa tuottavat kolonialismin perintö ja globaalin etelän ja pohjoisen välinen valtaepätasapaino. Tähän tutkimukseen osallistuneista kuvaajista suuri osa koki, että kuvajournalismin tekeminen eettisesti on vallan epätasapainon vuoksi vaikeaa.