Lempäälän joukkoliikenteen nousijamäärien kehitystä selittävät tekijät

Abstract

Joukkoliikenteen merkitys kaupunkiseutujen liikkumisessa on kasvanut viime vuosina erityisesti väestönkasvun, kaupunkirakenteen tiivistymisen ja kestävän liikkumisen tavoitteiden myötä. Tampereen seudulla kehitys on näkynyt joukkoliikenteen käytön voimakkaana lisääntymisenä ja sama ilmiö on havaittavissa myös Lempäälässä. Vaikka nousijamäärien kasvu Lempäälässä on ollut selkeää, sen taustalla vaikuttavia tekijöitä ei ole tarkasti tunnistettu. Lempäälä tarjoaa kiinnostavan tutkimusympäristön, sillä kunnan sisällä on lähekkäin keskenään erilaisia alueita, jotka mahdollistavat joukkoliikenteen kysynnän muodostumisen tarkastelun rakenteeltaan erilaisissa ympäristöissä.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mistä tekijöistä Lempäälän joukkoliikenteen kysynnän kasvu on muodostunut, sekä miten väestönkehitys ja joukkoliikenteen palvelutaso selittävät nousijamäärien vaihtelua. Tarkastelussa analysoitiin nousijamäärien kehitystä vuosina 2017–2025 ja pyrittiin tunnistamaan keskeisiä kasvuun vaikuttaneita tekijöitä. Lisäksi työssä käsiteltiin kokonaisuuden vahvistamiseksi yleisellä tasolla myös muita joukkoliikenteen kysynnän vaihtelun selittäjiä.

Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena, jossa aineisto koostui joukkoliikenteen nousijamääristä, väestötiedoista sekä palvelutasoa kuvaavista muuttujista, kuten vuorovälistä, liikennöintiajasta, matka-ajasta ja lippujen hinnoista. Tarkastelu kohdistui valittuihin linjoihin ja pysäkkeihin koko Lempäälän kunnassa sekä tarkemmin neljällä erillisellä alueella eli Lempäälän keskustassa, Ideaparkin ympäristössä, Kuljussa ja Sääksjärvellä. Työn analyysimenetelminä käytettiin korrelaatio-, osittaiskorrelaatio- ja regressioanalyyseja, joiden avulla arvioitiin muuttujien välisiä yhteyksiä ja niiden selitysvoimaa nousijamäärien kehityksessä.

Tulosten perusteella todetaan, että Lempäälän joukkoliikenteen nousijamäärät ovat lisääntyneet merkittävästi tarkastelujaksolla ja pysäkkikohtaiset nousut ovat kasvaneet yhteensä jopa 77,4 %. Kasvu ei kuitenkaan ole ollut alueellisesti tasaista, vaan suurimmat muutokset ovat tapahtuneet Lempäälän keskustassa ja Ideaparkin alueella. Samaan aikaan Kuljussa ja Sääksjärvellä kasvu on ollut maltillisempaa. Väestönkasvu selittää erityisesti keskustan nousijamäärien kehitystä, kun taas palvelutasotekijät ovat merkittävämmässä roolissa Ideaparkilla ja Kuljussa. Toisaalta Sääksjärvellä tulokset viittaavat pääasiassa tarkastelun ulkopuolisten tekijöiden vaikutukseen.

Tutkimus osoittaa, että joukkoliikenteen kysyntä muodostuu useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta, jossa sekä väestörakenne että palvelutaso ovat keskeisessä roolissa. Työn tuloksia voidaan hyödyntää joukkoliikenteen suunnittelussa ja resurssien kohdentamisessa erityisesti kasvavilla kaupunkiseuduilla.

The importance of public transport in urban mobility has increased in recent years, particularly due to population growth, urban densification, and the goals of sustainable mobility. In the Tampere region, this development has been reflected in a strong increase in public transport use, and the same trend is also evident in Lempäälä. Although ridership has grown, the factors behind this growth have not been precisely identified. Lempäälä offers an interesting research environment, as the municipality contains several distinct areas that enable the examination of how public transport demand forms in different local contexts.

The aim of this study was to determine which factors have contributed to the growth of public transport demand in Lempäälä and how population development and service level explain variations in ridership. The analysis focused on ridership trends between 2017 and 2025 and aimed to identify the key drivers behind the observed growth. To strengthen the overall understanding, the study also discussed other factors that generally influence public transport demand.

The research was conducted as a quantitative study using data on public transport ridership, population statistics, and service-level variables such as headways, operating hours, travel times, and ticket prices. The analysis covered selected routes and stops across the municipality as well as four specific areas: Lempäälä town center, the Ideapark area, Kulju, and Sääksjärvi. Correlation, partial correlation, and regression analyses were used to assess relationships between variables and their explanatory power in ridership development.

The results show that ridership in Lempäälä has increased significantly during the study period, with stop-level boardings growing by as much as 77,4%. However, the growth has not been spatially uniform as the largest increases occurred in the town center and the Ideapark area, while growth in Kulju and Sääksjärvi was more moderate. Population growth particularly explains the increase in the town center, whereas service-level improvements play a more prominent role in Ideapark and Kulju. In contrast, the results for Sääksjärvi suggest that factors outside the scope of this study have had a strong influence on ridership.

Overall, the study demonstrates that public transport demand is shaped by the combined effects of multiple factors, with both population structure and service level playing central roles. The findings of this study can support public transport planning and resource allocation, particularly in growing urban regions.