Koulunkäynninohjaajien käsityksiä hiljaisesta tiedosta osana heidän työtään : "Näkee varpaan asennosta, miten siihen tilanteeseen kannattaa mennä"

Abstract

Koulunkäynninohjaajien ammatillista hiljaista tietoa käsitellään tässä työssä olennaisena osana toimivaa kouluyhteisöä sekä keskeisenä inkluusion onnistumisen elinehtona. Ohjaajien asiantuntijuus on perinteisesti jäänyt pedagogisen keskustelun katveeseen, vaikka heidän sensorinen herkkyytensä ja proaktiivinen toimintansa takaavat luokan vakauden. Tutkimukseni perustuu ajatukseen ohjaajien asiantuntijuuden näkyväksi tekemisen tärkeydestä ja selvittää, miten heidän ammatillinen arvopohjansa ohjaa nopeita pedagogisia valintoja koulun arjen kompleksisissa tilanteissa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu Michael Polanyin hiljaisen tiedon (Tacit Knowledge) käsitteen ympärille, jonka mukaan ihminen tietää aina enemmän kuin osaa pukea sanoiksi. Määrittelen asiantuntijuuden eri ulottuvuudet Haldin-Herrgårdin hiljaisen tiedon epiteettien avulla ja tarkastelen toiminnan eettistä perustaa Schwartzin arvoteorian kautta. Lisäksi hyödynnän Suorsan subjektiivisen funktionaalisuuden käsitettä ymmärtääkseni ohjaajan toiminnan yksilöllisiä ja ammatillisia perusteita. Tutkimuksen tieteenfilosofinen lähestymistapa on fenomenologia, jossa keskiössä on ihmissubjektin eletty maailma ja subjektiiviset merkitykset. Aineisto kerättiin kahdessa vaiheessa seitsemältä koulunkäynninohjaajalta epiteettikorttihaastatteluilla (ETK) sekä ryhmäkeskustelulla, jossa hyödynnettiin case-kuvauksia” ja visuaalista IF–THEN–BECAUSE-työkalua. Vastauksia tutkimuskysymyksiin hain teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla. Tulokset osoittavat ohjaajien asiantuntijuuden olevan dynaamista ”toiminnassa osaamista”. Analyysin pohjalta muodostettiin viisi ammatillista tyyppikuvausta: rakenteellinen turvaaja, tilanneherkkä alkusammuttaja, hienovarainen mahdollistaja, kehollinen lukija ja rauhoittaja sekä sanaton työpari ja viestinviejä. Toiminnan taustalla vaikuttaa vahva eettinen arvoperusta, jossa korostuvat hyväntahtoisuus, turvallisuus ja itseohjautuvuus. Johtopäätöksenä todetaan, että tutkimuksessa kehitetyt hiljaisen tiedon kartat tarjoavat työkalun tämän näkymättömän asiantuntijuuden dokumentoimiseen ja johtamiseen.

This study explores the tacit professional knowledge of school assistants and its role in inclusive school communities. Although assistants play an important part in maintaining classroom stability through their awareness and proactive actions, their expertise is often overlooked in educational discussions. The aim of this study is to make this expertise more visible and to examine how assistants’ values guide their quick decisions in everyday school situations. The theoretical framework is based on the idea of tacit knowledge, which suggests that people know more than they can easily explain. Different aspects of expertise are described through this concept, and the ethical side of action is examined through value theory. The concept of subjective functionality is also used to better understand the reasons behind assistants’ actions. The study follows a phenomenological approach, focusing on lived experiences and personal meanings. The data were collected from seven school assistants using epithet card interviews and a group discussion with case examples and a visual IF–THEN–BECAUSE tool. The data were analyzed using theory-guided content analysis. The results show that assistants’ expertise is practical and develops in action. Five types of professional roles were identified: the structural stabilizer, the situational first responder, the subtle enabler, the embodied observer and regulator, and the nonverbal collaborator and communicator. Their work is guided by values such as kindness, safety, and independence. The study suggests that tacit knowledge maps can help make this expertise more visible and easier to support in practice.