Kriittisten raaka-aineiden vaikutus kansainväliseen politiikkaan: Fokuksena koboltti ja harvinaiset maametallit
Laurinen, Kalle (2026)
2026
Politiikan tutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Politics
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2026-05-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202605085225
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202605085225
Tiivistelmä
Kriittiset raaka-aineet ovat nousseet merkittävään asemaan kansainvälisessä politiikassa. Aiheeseen liittyy esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kilpailu sekä ilmastonmuutos. Tutkimus keskittyy kahteen kriittiseen raaka-aineeseen, kobolttiin ja harvinaisiin maametalleihin. Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa sitä, miten niiden nousu kansainvälisen päiväpolitiikan aiheeksi vaikuttaa kansainväliseen politiikkaan.
Tutkimuksessa perehdytään kirjallisuuskatsauksen avulla ensin kriittisten raaka-aineiden yleiseen, maailmanlaajuiseen politiikkaan, jonka jälkeen syvennytään koboltin ja harvinaisten maametallien politiikkaan yksittäisten raaka-aineiden tasolla. Koboltin ja harvinaisten maametallien kirjallisuuskatsauksilla saatua tietoa tarkastellaan myös peliteorian linssin avulla kunkin raaka-ainetta käsittelevän luvun lopussa. Työn lopettavassa luvussa tarkastellaan peliteorian avulla, ja edeltäviin huomioihin pohjautuen, kriittisten raaka-aineiden politiikkaa kokonaisuutena. Kirjallisuuskatsaukset antavat kokonaiskuvan kunkin raaka-aineen tilanteesta, ja peliteorian pelit mahdollistavat raaka-ainepolitiikkaan vaikuttavien erilaisten voimien ja kehityskulkujen eristämisen ja tarkastelemisen.
Työssä selviää, että Yhdysvallat ja Euroopan unioni ovat pyrkineet vahvistamaan afrikkalaista infrastruktuuria ainakin osittain Kongon kobolttituotannon vuoksi. Yhdysvallat on ollut Euroopan unionia aktiivisempi kobolttipolitiikan saralla, yrittäen kaivaa itselleen asemaa Kongon kobolttituotannossa, jonka se aikaisemmin oli menettänyt. Kiina on keskeinen toimija Kongon kobolttisektorilla. Koboltin tuotanto on geologisista syistä keskittynyt vahvasti Kongoon, jonka vuoksi sen tuotantoa on vaikea hajauttaa.
Harvinaiset maametallit ovat kobolttia geologisesti hajautetummat, joten Kiinalle vaihtoehtoisten tuottajamaiden määrä on suuri. Kiina, ja kuluttajat EU sekä Yhdysvallat, eivät ole kyenneet rakentamaan keskinäistä luottamusta harvinaisten maametallien tuotannossa.
Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että kriittisten raaka-aineiden käyttö politiikan työkaluna vaatii pitkäjänteisyyttä, koska raaka-aineiden tuotannon sykli on pitkä. Toisin kuin vientirajoitukset fossiilisten polttoaineiden saralla, kriittisten raaka-aineiden vientirajoitukset vaikuttavat pidemmällä viiveellä. Kriittisten raaka-aineiden tuotannon käyttö poliittisiin tarkoituksiin ei kuitenkaan aina ole mahdollista.
Tutkimuksessa perehdytään kirjallisuuskatsauksen avulla ensin kriittisten raaka-aineiden yleiseen, maailmanlaajuiseen politiikkaan, jonka jälkeen syvennytään koboltin ja harvinaisten maametallien politiikkaan yksittäisten raaka-aineiden tasolla. Koboltin ja harvinaisten maametallien kirjallisuuskatsauksilla saatua tietoa tarkastellaan myös peliteorian linssin avulla kunkin raaka-ainetta käsittelevän luvun lopussa. Työn lopettavassa luvussa tarkastellaan peliteorian avulla, ja edeltäviin huomioihin pohjautuen, kriittisten raaka-aineiden politiikkaa kokonaisuutena. Kirjallisuuskatsaukset antavat kokonaiskuvan kunkin raaka-aineen tilanteesta, ja peliteorian pelit mahdollistavat raaka-ainepolitiikkaan vaikuttavien erilaisten voimien ja kehityskulkujen eristämisen ja tarkastelemisen.
Työssä selviää, että Yhdysvallat ja Euroopan unioni ovat pyrkineet vahvistamaan afrikkalaista infrastruktuuria ainakin osittain Kongon kobolttituotannon vuoksi. Yhdysvallat on ollut Euroopan unionia aktiivisempi kobolttipolitiikan saralla, yrittäen kaivaa itselleen asemaa Kongon kobolttituotannossa, jonka se aikaisemmin oli menettänyt. Kiina on keskeinen toimija Kongon kobolttisektorilla. Koboltin tuotanto on geologisista syistä keskittynyt vahvasti Kongoon, jonka vuoksi sen tuotantoa on vaikea hajauttaa.
Harvinaiset maametallit ovat kobolttia geologisesti hajautetummat, joten Kiinalle vaihtoehtoisten tuottajamaiden määrä on suuri. Kiina, ja kuluttajat EU sekä Yhdysvallat, eivät ole kyenneet rakentamaan keskinäistä luottamusta harvinaisten maametallien tuotannossa.
Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että kriittisten raaka-aineiden käyttö politiikan työkaluna vaatii pitkäjänteisyyttä, koska raaka-aineiden tuotannon sykli on pitkä. Toisin kuin vientirajoitukset fossiilisten polttoaineiden saralla, kriittisten raaka-aineiden vientirajoitukset vaikuttavat pidemmällä viiveellä. Kriittisten raaka-aineiden tuotannon käyttö poliittisiin tarkoituksiin ei kuitenkaan aina ole mahdollista.