"Meidän taistelukenttämme on Suomen nuorison sielu." : Nuoriso Akateemisen Karjala-Seuran ja Elias Simojoen retoriikassa ja ajattelussa 1922-1939

Abstract

Tutkielmassa tarkastelen Akateemisen Karjala-Seuran ja Elias Simojoen nuorisoajattelua heidän retoriikassaan vuosien 1922 ja 1939 välillä. Tarkastelen myös millaisia vaikutteita suomalaiset fasistit, kuten Simojoki, saivat Italian fasisteilta ja Saksan kansallissosialisteilta. Heidän retoriikkansa analyysilla pyrin osoittamaan, millaista oli heidän suhtautumisensa nuorisoon.

Elias Simojoki oli yksi Akateemisen Karjala-Seuran kolmesta perustajasta. Akateeminen Karjala-Seura eli AKS nousi 1920–1930-luvuilla dominoimaan suomalaista yliopistomaailmaa. Sen jäseniä löytyi miltei jokaisen opiskelijajärjestön johtoryhmistä, kuten ylioppilaskunnasta, osakunnista sekä ylioppilaslehden toimituksesta. Ideologialtaan seura oli äärinationalistinen, Suur-Suomi- ja heimoaatetta ajava järjestö. Nuorisoon liittyen AKS:n ajattelu oli monipuolista. Nuoriso tarvitsi kristillisten hyveiden mukaista kasvatusta, jottei se sortuisi kansakuntaa heikentäviin synteihin. Nuoriso piti myös militarisoida ja valmistaa sotilaspalvelukseen, sillä sota Neuvostoliittoa vastaan oli heidän mielestään vain ajan kysymys. Nuoret nähtiin myös kansallisesti valveutuneimpina, sillä juuri nuoret olivat ajaneet Suomen itsenäistymistä. Jääkäriliike ja nuoret vapaaehtoiset heimosodissa olivat esimerkkejä tästä. Seuran retoriikasta voidaan nähdä myös sukupolvien välistä kamppailua vanhempia vastaan. Tätä retoriikkaa tuotettiin ja julkaistiin osana seuran kansallista herätystyötä, jolla se koitti levittää sanomaansa.

Elias Simojoki toimi AKS toiminnan ulkopuolella myös Isänmaallisen Kansanliikkeen (IKL) kansanedustajana, sekä kahden merkittävän fasistisen nuorisojärjestön johtohahmona. Sinimustat (1930-1936) ja Mustapaidat (1936–1939) antoivat mahdollisuuden harjoittaa konkreettisesti kaikkea sitä mitä seura ajatteli nuorison kasvatuksesta. Nuoria poikia ja tyttöjä opetettiin mm. Kuortaneella järjestetyissä kesäleireissä sotilaskurin perusteisiin. Leireillä nuorille pidettiin uskonnollista opetusta, heimoaatteen opetusta, sekä ampuma-ase harjoituksia vanhemmille pojille. Sinimustat ja Mustapaidat saivat varsin paljon vaikutteita Italian ja Saksan fasistisilta nuorisojärjestöiltä, etenkin estetiikan ja rituaalien suhteen. Molemmissa järjestöissä käytettiin roomalaista tervehdystä, ja tunnuslauluna käytettiin suomennosta Natsi-puolueen tunnuslaulusta.

Tutkielman lähteinä on käytetty AKS:n aikakauslehteä, Suomen Heimoa, sekä Simojoen puheiden kokoelmateosta. Simojoella oli maine loistavana puhujana, ja monet hänen puheensa liittyvät nuorisoon. Tutkimuskirjallisuutena on hyödynnetty etenkin Heikki Eskelisen väitöskirjaa ”Me tahdoimme suureksi Suomenmaan” vuodelta 2004, joka antaa kattavan kuvauksen seuran historiaan ja ideologiaan. Alessio Ponzion ”Shaping The New Man” vuodelta 2015 taas kertoo hyvin Italian ja Saksan fasististen nuorisojärjestöjen historiasta ja toiminnasta.