”Se on se muoti vaihe kun vähän kännipäissään pussaillaan toisia tyttöjä poikien nähden”: Biseksuaaleista naisista käydyt ja ylläpidetyt diskurssit Vauva.fi-sivustolla
Sandberg, Silja (2026)
Sandberg, Silja
2026
Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2026-05-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202605085246
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202605085246
Tiivistelmä
Biseksuaaleihin naisiin liittyy monia kulttuurisia käsityksiä, joista suuri osa on negatiivisia. Näitä käsityksiä luodaan ja ylläpidetään myös arkipäiväisissä keskusteluissa. Nykyään iso osa keskustelusta tapahtuu verkossa esimerkiksi keskustelupalstoilla. Tutkin tässä tutkielmassa sitä, millaisia diskursseja biseksuaaleista naisista luodaan ja ylläpidetään Vauva.fi-sivuston keskustelussa.
Aiemman tutkimuksen perusteella on selvää, että biseksuaalisuus joutuu identiteettinä vahvan kyseenalaistamisen kohteeksi. Se nähdään usein välivaiheena ennen hetero- tai homoseksuaalisuutta, ja erityisesti naisille biseksuaalisuus nähdään trendikkäänä identiteettinä. Binaiset kohtaavat stigmaa sekä heteroiden että sateenkaariyhteisön keskuudessa. Lisäksi biseksuaalisuuteen liitetään ajatus yliseksuaalisuudesta ja kykenemättömyydestä yksiavioisiin suhteisiin.
Lähestyn aineistoa queer-tutkimuksen ja intersektionaalisuuden keinoin. Tältä pohjalta kiinnitän huomiota siihen, kuinka normit ovat yhteiskunnassa rakentuneet ja kuinka niitä aktiivisesti rakennetaan. Myös biseksuaalisuuden käsitteen näen sosiaalisesti rakentuneena. Avaan tutkielmassani heteronormatiivisuuden käsitettä, jonka näkymistä aineistossani myös analysoin. Intersektionaalinen lähestymistapa näkyy tutkielmassa erityisesti siten, että tutkin monien eri tekijöiden sommitelmien vaikutusta binaisten asemaan yhteiskunnassa. Heteronormatiivisuuden lisäksi patriarkaatin edistämät alistussuhteet vaikuttavat heidän asemaansa keskeisesti.
Tutkimusmetodini on kriittinen diskurssianalyysi. Kiinnitän siis erityisesti huomiota aineistossa ilmeneviin alistussuhteisiin ja valtarakenteisiin. Aineistoni on vuosina 2021 ja 2023 käyty Vauva.fi-keskustelu ”Miksi ”kaikki” bi-naiset aina päätyy yhteen miehen kanssa?” Muodostin kriittisen diskurssianalyysin perusteella aineistostani viisi diskurssia, jotka olivat Miehet ylivertaisina ja luonnollisina kumppaneina, Binaiset huomionhakuisina heteroina, Binaiset yksiavioisuuteen kykenemättöminä, Binaiset normien seuraajina sekä Monimuotoinen ja näkymätön biseksuaalisuus. Näistä toiselle, kolmannelle ja neljännelle diskurssille muodostin vastadiskurssit, joissa alkuperäisten diskurssien käsityksiä haastetaan. Diskursseissa ylläpidettiin vahvasti aiemmassa tutkimuskirjallisuudessa havaittuja käsityksiä biseksuaaleista naisista.
Tulosten valossa on selvää, että binaisista puhutaan edelleen laajalti negatiivisten diskurssien keinoin. Tulosten monimuotoisuus kertoo myös siitä, että binegatiivisten käsitysten hegemonia ei ole vahva, vaan myös positiisiville diskursseille on tilaa. Tutkielmani tulokset havainnollistavat sitä, että binaiset kohtaavat edelleen yhteiskunnassa monia negatiivisia käsityksiä, jotka vaikuttavat heidän asemaansa. Binaisten kokeman vähemmistöstressin ja muiden ongelmien synnyssä on diskursseilla tärkeä osa.
Aiemman tutkimuksen perusteella on selvää, että biseksuaalisuus joutuu identiteettinä vahvan kyseenalaistamisen kohteeksi. Se nähdään usein välivaiheena ennen hetero- tai homoseksuaalisuutta, ja erityisesti naisille biseksuaalisuus nähdään trendikkäänä identiteettinä. Binaiset kohtaavat stigmaa sekä heteroiden että sateenkaariyhteisön keskuudessa. Lisäksi biseksuaalisuuteen liitetään ajatus yliseksuaalisuudesta ja kykenemättömyydestä yksiavioisiin suhteisiin.
Lähestyn aineistoa queer-tutkimuksen ja intersektionaalisuuden keinoin. Tältä pohjalta kiinnitän huomiota siihen, kuinka normit ovat yhteiskunnassa rakentuneet ja kuinka niitä aktiivisesti rakennetaan. Myös biseksuaalisuuden käsitteen näen sosiaalisesti rakentuneena. Avaan tutkielmassani heteronormatiivisuuden käsitettä, jonka näkymistä aineistossani myös analysoin. Intersektionaalinen lähestymistapa näkyy tutkielmassa erityisesti siten, että tutkin monien eri tekijöiden sommitelmien vaikutusta binaisten asemaan yhteiskunnassa. Heteronormatiivisuuden lisäksi patriarkaatin edistämät alistussuhteet vaikuttavat heidän asemaansa keskeisesti.
Tutkimusmetodini on kriittinen diskurssianalyysi. Kiinnitän siis erityisesti huomiota aineistossa ilmeneviin alistussuhteisiin ja valtarakenteisiin. Aineistoni on vuosina 2021 ja 2023 käyty Vauva.fi-keskustelu ”Miksi ”kaikki” bi-naiset aina päätyy yhteen miehen kanssa?” Muodostin kriittisen diskurssianalyysin perusteella aineistostani viisi diskurssia, jotka olivat Miehet ylivertaisina ja luonnollisina kumppaneina, Binaiset huomionhakuisina heteroina, Binaiset yksiavioisuuteen kykenemättöminä, Binaiset normien seuraajina sekä Monimuotoinen ja näkymätön biseksuaalisuus. Näistä toiselle, kolmannelle ja neljännelle diskurssille muodostin vastadiskurssit, joissa alkuperäisten diskurssien käsityksiä haastetaan. Diskursseissa ylläpidettiin vahvasti aiemmassa tutkimuskirjallisuudessa havaittuja käsityksiä biseksuaaleista naisista.
Tulosten valossa on selvää, että binaisista puhutaan edelleen laajalti negatiivisten diskurssien keinoin. Tulosten monimuotoisuus kertoo myös siitä, että binegatiivisten käsitysten hegemonia ei ole vahva, vaan myös positiisiville diskursseille on tilaa. Tutkielmani tulokset havainnollistavat sitä, että binaiset kohtaavat edelleen yhteiskunnassa monia negatiivisia käsityksiä, jotka vaikuttavat heidän asemaansa. Binaisten kokeman vähemmistöstressin ja muiden ongelmien synnyssä on diskursseilla tärkeä osa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [11870]
