Koulutustason, tulotason ja sukupuolen yhteys poliittiseen osallistumiseen Suomessa

Abstract

Poliittinen osallistuminen on muuntunut viime vuosikymmenten aikana. Institutionaalinen poliittinen osallistuminen on laskenut, kun taas ei-institutionaalinen osallistuminen on lisääntynyt. Poliittinen osallistuminen on välttämätöntä demokratian toiminnan kannalta. Osallistumisen tapojen määrä on kasvanut ja samalla erilaisia osallistumisen mahdollisuuksia on enemmän. Kaikki eivät kuitenkaan osallistu, vaikka poliittinen osallistuminen on perustuslaissa turvattu oikeus.

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastelen suomalaisten poliittista osallistumista. Tutkin, ovatko koulutustaso ja tulotaso yhteydessä poliittiseen osallistumiseen. Lisäksi tutkin, onko sukupuolten välillä eroja poliittisessa osallistumisessa. Tarkastelen poliittista osallistumista institutionaalisen ja ei-institutionaalisen osallistumisen käsitteiden avulla. Tutkimuskysymykseni on se, miten koulutustaso, tulotaso ja sukupuoli ovat yhteydessä poliittiseen osallistumiseen Suomessa.

Poliittinen osallistuminen on osa laajempaa yhteiskunnallista osallistumista. Poliittista osallistumista voidaan tarkastella jakamalla se eri muotoihin. Tässä tutkielmassa tarkastelen poliittista osallistumista jakamalla sen institutionaaliseen ja ei-institutionaaliseen osallistumiseen. Institutionaalinen osallistuminen kohdistuu yleensä poliittisiin puolueisiin ja toimijoihin sekä tapahtuu instituutioiden piirissä. Ei-institutionaalinen osallistuminen pyrkii vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon epäsuorasti tai jopa kiertää poliittisen järjestelmän.

Tutkin poliittista osallistumista kvantitatiivisin menetelmin ristiintaulukoinnin ja khiin neliö -testin avulla käyttäen IBM SPSS-tilasto-ohjelmaa. Tutkielman aineistona toimii European Social Survey (ESS) haastattelututkimus vuodelta 2023. ESS tutkimuksia on tehty joka toinen vuosi vuodesta 2002 lähtien yli 30 maassa. Koska tarkastelen suomalaisten poliittista osallistumista, rajasin aineiston vain suomalaisiin vähintään 18-vuotta täyttäneisiin vastaajiin.

Tulokset osoittavat, että korkeammin koulutetut ja korkeampia tuloja saavat osallistuvat sekä institutionaalisilla että ei-institutionaalisilla poliittisen osallistumisen tavoilla enemmän verrattuna matalamman koulutuksen suorittaneisiin ja matalampia tuloja saaviin. Sukupuoli ei ollut tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä institutionaaliseen tai ei-institutionaaliseen poliittiseen osallistumiseen. Tulokset ovat samansuuntaisia aiemman tutkimuksen kanssa. Tässä tutkielmassa havaittu korkeamman koulutustason ja tulotason yhteys aktiivisempaan poliittiseen osallistumiseen vahvistaa aiempaa tutkimusta. Aiemmassa tutkimuksessa on havaittu, että naiset ovat aktiivisempia erityisesti ei-perinteisillä osallistumisen tavoilla verrattuna miehiin. Tämä tutkielma ei kuitenkaan vahvista tätä tulosta. Tarkasteltaessa poliittista osallistumista kokonaisuutena, on naisten ja miesten erot osallistumisessa kuitenkin pieniä aiemmissa tutkimuksissa. Tulosten perusteella poliittinen osallistuminen on yhä 2020-luvulla Suomessa eriarvoista koulutus- ja tulotason mukaan tarkasteltuna. Osallistumisen eriarvoisuuden vähentämiseksi tarvitaan edelleen toimenpiteitä.