Identiteettien rakentuminen köyhyyden kertomuksissa

Abstract

Köyhyys on ihmiselle monilla tavoin haitallinen kokemus. Pitkäaikainen köyhyys yhdessä siihen kohdistuvan yhteiskunnallisen asenneilmapiirin kanssa muovaa ihmisen elämää ja käsitystä itsestään jatkuvasti. Tässä tutkielmassa käsittelen tätä muovautumista tarkastelemalla identiteettien rakentumista ylisukupolvista köyhyyttä kokeneiden ihmisten kertomuksissa.

Käsittelen tutkielmassa identiteettejä rakentuvina määrityksinä, jotka tulevat omaksutuksi. Nojaan tutkielmassa sosiaalisen konstruktionismin oletukseen siitä, että puhe on todellisuutta rakentavaa toimintaa, mikä ohjaa keskittymistäni identiteettien rakentumiseen nimenomaan kielellisissä prosesseissa. Näen kertomukset tapana rakentaa identiteettejä puheella ja esitän itsestä kerrotuilla kertomuksilla olevan siten merkitystä elämänkulullemme identiteettien välityksellä.

Köyhyyden seurauksiin liittyviä vaikutusmekanismeja on niiden monimutkaisuuden vuoksi vaikea osoittaa ja eritellä. Köyhyyden kokemukseen perustuvien identiteettien omaksuminen on yksi mahdollinen mekanismi, jota tutkin tarkastelemalla köyhyyteen pohjautuvien identiteettien rakentumista kertomusaineistossa kerronnallisen asemoinnin menetelmän avulla. Tutkimusaineistoni koostuu 10 kertomuksesta Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon tallennetusta kirjoitusaineistosta Kokemuksia ylisukupolvisesta köyhyydestä ja osattomuudesta 2024. Tarkastelin kertomuksia soveltaen kerronnallisen asemoinnin menetelmää painottaen analyysissa tason 3 asemointia, etsien kertomuksista tunnistettavia identiteettiasemia sekä mahdollisesti niitä rajaavia tai perustelevia diskursseja.

Tunnistin aineistosta neljä toistuvaa, merkityksellistä identiteettiasemaa: perustavan erilaisuuden, turvattoman huolehtijan, sinnikkään taistelijan sekä lannistuneen uhrin. Näihin identiteetteihin yhdistyi ulkopuolisuuden, huonommuuden ja pelon kokemuksia, tulevaisuususkoa ja pyrkimyksiä parempaan elämään sekä toisaalta uskon puutetta, voimattomuutta ja katkeruutta. Kerrontaa värittivät köyhyyteen liittyvät vallitsevat diskurssit.

Identiteetteihin kiinnittyi moninaisia hyvinvoinnille ja elämänkululle haitallisia seurauksia. Tulokset havainnollistavatkin köyhyyden kokemisen haitallisuutta ja erityisesti sen roolia siinä, miten sisäistyneet käsitykset itsestä voivat rajata elämää ohjaamalla valintoja tai rajaamalla edes tunnistettuja valinnanmahdollisuuksia. Tulokset vahvistavat aiempaa tietoa köyhyydestä ja valottavat identiteetteihin liittyviä mahdollisuuksia köyhyystutkimuksessa sekä työssä köyhyyden haitallisten seurausten purkamiseksi.