Turvallisen kuntatilan yhteishallinta: Kokemuksia yhteistoiminnallisesta hallinnasta ja turvallisen ympäristön luomisesta kuntasektorilla
Ahlqvist, Petra (2026)
2026
Hallintotieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2026-05-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202605075174
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202605075174
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan turvallisen rakennetun ympäristön osallistavaa hallintaa yhteistoiminnallisen hallinnan -käsitteen avulla. Tutkimuksen teoreettista viitekehystä pohjustaa yhteistoiminnallisen hallinnan lisäksi crime prevention through urban design (CPTED), puolustettava tila ja koettu turvallisuus. Tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa ympäristöperustaista koetun turvallisuuden hallintaa ja etenkin turvallisen ympäristön yhteistoiminnallista hallintaa suomalaisissa kunnissa. Tutkimuskysymykseksi on muodostunut: Millaisena kunnan toimijat näkevät yhteistoiminnallisen hallinnan roolin turvallisen ympäristön luomisessa? Tutkimusta ohjaa myös tutkimuskysymyksen alakysymys: Kuinka merkittäväksi ympäristön merkitys koetaan kunnan turvallisuuden hallinnassa?
Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena, jonka aineisto koostuu kuntien turvallisuusasiantuntijoiden teemahaastatteluista. Puolistrukturoidut teemahaastattelut litteroitiin ja analysoitiin sisällönanalyysilla. Aineistosta muodostettiin analyysilla luokittelu, jota peilattiin olemassa olevaan teoriaan. Aineisto koostuu kolmesta kunnan turvallisuusalan asiantuntijan haastattelusta. Asiantuntijat työskentelevät kolmessa eri kunnassa, joiden väkiluvut ovat vähintään 100 000 asukasta. Aineistosta nousi esille neljä yläluokkaa, jotka ovat turvallisuus yleisesti, ympäristön turvallisuus, kunnan rooli ja yhteistoiminnallinen hallinta.
Tutkimuksen keskeiset tulokset koostuvat turvallisesta ympäristöstä, yhteistoiminnallisesta hallinnasta ja osallisuudesta sekä kunnan roolista turvallisuudessa. Tuloksien perusteella voidaan arvioida, että ympäristön muokkaaminen tunnistetaan turvallisuuden hallinnan keinona suomalaisissa kunnissa. Ympäristön hallinnan rajallisuus turvallisuuden valossa tunnistetaan myös hyvin. Lisäksi kansalaisten osallisuus nähtiin tärkeänä osana prosessia. Nämä seikat koettiin myös osin haasteellisina. CPTED-malli on Suomessa harvaan tutkittu. CPTED-mallin lisäksi yhteistoiminnallisen hallinnan soveltamista turvallisuussektorilla voitaisiin tutkia laajemmin suomalaisessa kontekstissa.
Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena, jonka aineisto koostuu kuntien turvallisuusasiantuntijoiden teemahaastatteluista. Puolistrukturoidut teemahaastattelut litteroitiin ja analysoitiin sisällönanalyysilla. Aineistosta muodostettiin analyysilla luokittelu, jota peilattiin olemassa olevaan teoriaan. Aineisto koostuu kolmesta kunnan turvallisuusalan asiantuntijan haastattelusta. Asiantuntijat työskentelevät kolmessa eri kunnassa, joiden väkiluvut ovat vähintään 100 000 asukasta. Aineistosta nousi esille neljä yläluokkaa, jotka ovat turvallisuus yleisesti, ympäristön turvallisuus, kunnan rooli ja yhteistoiminnallinen hallinta.
Tutkimuksen keskeiset tulokset koostuvat turvallisesta ympäristöstä, yhteistoiminnallisesta hallinnasta ja osallisuudesta sekä kunnan roolista turvallisuudessa. Tuloksien perusteella voidaan arvioida, että ympäristön muokkaaminen tunnistetaan turvallisuuden hallinnan keinona suomalaisissa kunnissa. Ympäristön hallinnan rajallisuus turvallisuuden valossa tunnistetaan myös hyvin. Lisäksi kansalaisten osallisuus nähtiin tärkeänä osana prosessia. Nämä seikat koettiin myös osin haasteellisina. CPTED-malli on Suomessa harvaan tutkittu. CPTED-mallin lisäksi yhteistoiminnallisen hallinnan soveltamista turvallisuussektorilla voitaisiin tutkia laajemmin suomalaisessa kontekstissa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [11983]