Kohti kuulumisen tunnetta : Varhaiskasvatuksen opettajien näkemyksiä ukrainalaispakolaislasten sosiaalisesta integraatiosta

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastelimme varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia Suomeen pakolaisina tulleiden ukrainalaistaustaisten lasten sosiaalisen integraation toteutumisesta. Tutkimuksessa pyrimme selvittämään, mitkä tekijät varhaiskasvatuksen opettajien kokemusten mukaan edistävät ja haastavat ukrainalaistaustaisten lasten sosiaalista integroitumista suomalaiseen varhaiskasvatukseen. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui sosiaalisen integraation käsitteen sekä maahanmuuttajuuden ympärille korostaen ymmärrystä siitä, että vuorovaikutus ei ole ainoa sosiaalisen integraatioon vaikuttava osa-alue.

Tässä tutkimuksessa huomio kiinnittyi myös pedagogisiin, rakenteellisiin sekä yhteisöllisiin tekijöihin, joiden kautta sosiaalinen integraatio rakentui varhaiskasvatuksen arjessa riippumatta ukrainalaistaustaisen lapsen kielellisistä valmiuksista. Tutkimuksen aineisto koottiin puolistrukturoituna toteutetuista teemahaastatteluista. Haastattelut keräsimme keväällä 2026. Aineisto koostui kahden varhaiskasvatuksen opettajan haastattelusta, joilla on aikaisemmin ollut varhaiskasvatusryhmässään yksi tai useampi ukrainalainen lapsi. Litteroitu haastattelumateriaali analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä ryhmittelemällä alkuperäisilmaisut. Näin saatiin pääkategorioiksi sosiaalista integraatiota edistävät sekä haastavat tekijät. Aineiston sisällönanalyysin myötä voimmekin todeta, että varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksissa ilmeni useita ukrainalaistaustaisten lasten sosiaalista integraatiota edistäviä ja haastavia tekijöitä. Edistäviä tekijöitä nousi tutkimuksessamme esille enemmän kuin haastavia tekijöitä. Ukrainalaistaustaisten lasten sosiaalista integraatiota edistävinä tekijöinä voidaan tutkimuksemme varhaiskasvatuksen opettajien kokemusten mukaan pitää aikuisen antamaa tukea, pientä ryhmäkokoa, strukturoitua arkea, vuorovaikutuksen tukemista esimerkiksi kuvien ja tukiviittomien avulla, sanottamista sekä erityisopettajan sekä huoltajien kanssa tehtävää yhteistyötä. Sosiaalista integraatiota haastavia tekijöitä aineistostamme tuli ilmi kaksi, joita olivat kielitaito sekä kasvattajan kokema epävarmuus.

Tämän tutkimuksen kautta halusimme lisätä tietoa ukrainalaistaustaisten lasten sosiaalisen integraation toteutumiseen liittyvistä tekijöistä, jotta varhaiskasvatuksen opettajilla olisi mahdollisimman paremmat edellytykset toimia sosiaalista integraatiota edistävällä tavalla varhaiskasvatuksessa.