Situationship – suhde häilyvillä rajoilla : Kokemuksia epävarmuuden hallinnasta määrittelemättömissä romanttisissa suhteissa

Abstract

Määrittelemätön romanttinen suhde (situationship) on suhdemuoto, joka muistuttaa piirteiltään vakiintunutta romanttista parisuhdetta, vaikka sen osapuolet eivät määrittele suhdettaan tai sen rajoja. Määrittelemättömyyden vuoksi epävarmuudella on erityisen merkittävä osuus tällaisissa suhteissa, mutta aiheeseen keskittynyttä tutkimusta on tiettävästi toistaiseksi saatavilla rajallisesti. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten määrittelemättömän romanttisen suhteen vuorovaikutuksessa hallitaan epävarmuutta. Tutkimusongelmaa lähestyimme selvittämällä, miten määrittelemättömässä romanttisessa suhteessa esiintyvää epävarmuutta kuvataan sekä jäsentämällä, millaisia keinoja määrittelemättömän romanttisen suhteen vuorovaikutuksessa käytetään epävarmuuden hallintaan.

Tutkielman teoreettisen pohjan muodosti epävarmuuden hallinnan teoria (Brashers, 2001; 2007), joka selittää viestinnän roolia epävarmuuden kokemusten hallinnassa. Tutkielman aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla, johon osallistujat saatiin sosiaalisessa mediassa jaetulla tutkimuspyynnöllä. Tutkimukseen osallistui yhteensä kuusi haastateltavaa. Tutkimus toteutettiin etäyhteyksin järjestettyinä yksilöhaastatteluina, ja niistä saatu aineisto litteroitiin hyödyntäen Microsoft Teamsin litterointityökalua. Aineisto analysoitiin käyttäen temaattista analyysiä.

Tulokset osoittavat, että epävarmuus ei ole yksiselitteisesti haitallinen ilmiö, vaan määrittelemättömän romanttisen suhteen osapuolen toiveet, tavoitteet ja tunteet vaikuttavat siihen, millaisena epävarmuutta kuvataan. Suhteen vuorovaikutuksessa tapahtuvassa epävarmuuden hallinnassa on huomioitava epävarmuuden lähteiden moniulotteisuus, epävarmuuden merkityksestä tehdyt arviot sekä siihen liittyvien tunteiden moninaisuus.

Tulosten mukaan epävarmuuden hallinta määrittelemättömän romanttisen suhteen vuorovaikutuksessa näyttäytyy monitahoisena ja osin ristiriitaisena prosessina, jossa samoilla keinoilla voi olla sekä vähentävä että lisäävä vaikutus epävarmuuteen. Tulosten perusteella keskeiset epävarmuuden hallinnan keinot tällaisessa suhteessa ovat tiedon hakeminen, tiedon jakamattomuus, tuen hakeminen sekä itsenäiset keinot. Lisäksi tutkimus huomioi, että määrittelemättömän romanttisen suhteen vuorovaikutuksessa hyödynnetyt epävarmuuden hallinnan keinot kytkeytyvät vahvasti suhteen osapuolen tapaan arvioida epävarmuutta: sitä voidaan pyrkiä vähentämään, mutta myös ylläpitämään. Tutkimuksesta saadun tiedon avulla voidaan jatkossa edistää yksilöiden hyvinvointia kehittämällä vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaitoja.