Kuntien tonttivuokrien korotusten oikeudellinen arvio : Perustuslaillisen omaisuudensuojan ja sopimusvapauden välinen rajapinta

Abstract

Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella tonttivuokrasopimusten oikeudellista luonnetta sekä erityisesti sitä, miten perustuslaillinen omaisuudensuoja vaikuttaa tonttivuokrien määräytymiseen ja korottamiseen. Tutkielmassa analysoidaan tonttivuokrasuhteiden sijoittumista yksityisoikeuden ja julkisoikeuden rajapintaan sekä arvioidaan, millä tavoin kunnan asema julkisena toimijana vaikuttaa sopimusoikeudelliseen harkintaan.

Tutkielman metodina on oikeusdogmatiikka eli lainoppi. Lainopin keinoin systematisoidaan ja tulkitaan voimassa olevaa oikeutta tonttivuokrasopimusten, sopimusvapauden ja perusoikeuksien välisestä suhteesta. Aineistona käytetään kansallista lainsäädäntöä, oikeuskirjallisuutta sekä oikeuskäytäntöä, erityisesti korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja ja perusoikeuksia koskevaa oikeudellista tulkintaa.

Tutkielmassa osoitetaan, että vaikka tonttivuokrasopimukset ovat lähtökohtaisesti yksityisoikeudellisia, kunta ei sopimusosapuolena irtaudu julkisoikeudellisista velvoitteistaan. Tämän vuoksi sopimussuhteeseen vaikuttavat hallinnon oikeusperiaatteet, kuten yhdenvertaisuus, suhteellisuus ja tarkoitussidonnaisuus sekä lisäksi sopimusoikeudelliset periaatteet. Erityisesti kohtuullisuudella on keskeinen merkitys sopimusehtojen tulkinnassa ja arvioitaessa vuokrankorotusten hyväksyttävyyttä.

Tutkielman keskeisenä johtopäätöksenä on, että tonttivuokrien korottaminen ei ole pelkästään sopimusvapauden piirissä oleva kysymys, vaan siihen kohdistuu merkittäviä julkisoikeudellisia ja perusoikeudellisia rajoitteita. Tutkielma korostaa tarvetta punnita kunnan toiminnan tavoitteita suhteessa yksityisten oikeussubjektien suojaan sekä perusoikeuksien toteutumiseen.