Koulutusmahdollisuuksien eriarvoisuus koulutuksen tasa-arvon maassa: Koetut koulutusmahdollisuudet suomalaisten kyselyvastauksissa

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan sosioekonomisen aseman yhteyttä näkemykseen koulutusmahdollisuuksien tasa-arvon toteutumisesta. Koulutusmahdollisuuksien tasa-arvolla tarkoitetaan kaikille yhdenvertaisia koulutusmahdollisuuksia, jossa yksilön sosiaalinen, kulttuurinen tai taloudellinen tausta ei ole yhteydessä koulutusmahdollisuuksiin. Tässä tutkimuksessa koulutusmahdollisuuksien tasa-arvo ymmärretään yksilön subjektiivisena näkemyksenä koulutusmahdollisuuksien tasa-arvon toteutumisesta. Koulutusmahdollisuuksien tasa-arvon voidaan katsoa toteutuvan, jos yksilön sosioekonomisella asemalla ei ole yhteyttä siihen, miten koulutusmahdollisuuksien tasa-arvon koetaan toteutuvan.

Koulutusmahdollisuuksien tasa-arvo on suomalaisessa yhteiskunnassa laajasti jaettu poliittinen ideaali. Julkisen koulutusjärjestelmän tavoitteena on ollut mahdollistaa yhdenvertaiset mahdollisuudet koulutukseen erilaisista lähtökohdista riippumatta. Tutkimuksessa sosioekonomisen aseman yhteyttä koulutusmahdollisuuksiin taustoitetaan yhteiskunnallisen kehityksen vaikutuksella koulutuspolitiikkaan. Aikaisemman tutkimuksen perusteella uusliberalistinen koulutuspolitiikka on Suomessa maltillista, mutta sen myötä lisääntynyt vapaan kouluvalinnan politiikka on tarkoittanut muutoksia tasa-arvon näkökulmasta tarkasteltuna. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan sosioekonomisen aseman yhteyttä oppimistulosten eriytymiskehitykseen sekä koulutuksen periytyvyyteen.

Tutkimuksen aineistona hyödynnetään Elinkeinoelämän valtuuskunnan Arvo- ja asennetutkimusta syksyltä 2020. Aineisto on kvantitatiivinen aineisto, jossa tiedusteltiin kansalaisten mielipiteitä ja asenteita yhteiskunnan eri osa-alueilta. Eri teemoista esitettyjen kysymysten lisäksi aineistossa tiedusteltiin vastaajien näkemyksiä koulutusmahdollisuuksien tasa-arvon toteutumisesta Suomessa. Lisäksi aineistossa kartoitettiin vastaajien sosioekonomista asemaa. Tässä tutkimuksessa sosioekonomista asemaa mittaaviksi muuttujiksi ovat valikoituneet vastaajien koulutustaso, koettu luokka-asema ja taloudellinen toimeentulo. Aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmistolla kvantitatiivisin menetelmin. Tutkimuksen tutkimusmenetelmänä hyödynnettiin ristiintaulukointia, jonka tilastollista merkitsevyyttä arvioitiin Khiin -neliötestin avulla. Ristiintaulukointi toteutettiin ristiintaulukoimalla sosioekonomista asemaa mittaavat muuttujat yksitellen koulutusmahdollisuuksien tasa-arvoa kuvaavan muuttujan kanssa.

Tutkimuksen tulokset osoittavat sosioekonomisen aseman olevan yhteydessä näkemykseen koulutusmahdollisuuksien tasa-arvon toteutumisesta. Analyysistä saadut tulokset ovat tilastollisesti erittäin merkitseviä jokaisen sosioekonomista asemaa kuvaavan muuttujan osalta. Tulosten perusteella matalampaan sosioekonomiseen asemaan kuuluvat kokevat koulutusmahdollisuudet eriarvoisemmiksi kuin korkeampaan sosioekonomiseen asemaan kuuluvat. Erityisen selkeitä näkemykset olivat taloudellista toimeentuloa ja luokka-asemaa kuvaavien muuttujien osalta, eron ollessa maltillisempi matalan ja korkean koulutustason välillä.