Vanhemman älypuhelimen käyttö lapsen läsnä ollessa: verkkokeskustelun näkökulmia hyvään vanhemmuuteen

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastelen, miten hyvää vanhemmuutta jäsennetään verkkokeskustelussa, joka koskee vanhemman älypuhelimen käyttöä lapsen läsnä ollessa. Tutkielma sijoittuu vanhemmuuden normatiivisuuden tutkimuskenttään ja lähestyy aihetta verkkokeskustelussa rakentuvien merkitysten ja nor-mien näkökulmasta. Aineistona on Vauva.fi-keskusteluketju, jossa osallistujat arvioivat vanhempien toimintaa arjen vuorovaikutustilanteissa. Menetelmänä käytän aineistolähtöistä temaattista analyysia, jonka avulla tarkastelen, millaisia merkityksiä ja normeja keskustelussa liitetään hyvään vanhemmuuteen digitaalisessa ajassa.

Analyysin perusteella keskustelussa rakentuu vahvasti normatiivinen ja moraalisesti latautunut kuva hyvästä vanhemmuudesta, jossa keskeisiä ihanteita ovat vanhemman läsnäolo, responsiivisuus ja lapsikeskeisyys. Tunnistin aineistosta neljä keskeistä teemaa: läsnäolon normi, älypuhelin erityisenä häiriötekijänä, täydellisyyden ja riittävyyden jännite sekä sukupolvien vertailu. Tulosten perusteella älypuhelimen käyttö tulkitaan usein vuorovaikutusta häiritseväksi ja moraalisesti arvioitavaksi, kun taas vanhemmuuden normit rakentuvat moniselitteisinä ja neuvottelunvaraisina. Keskustelussa tuotetaan myös vastapuhetta intensiivisen vanhemmuuden ihanteelle korostamalla vanhemman rajallisuutta, arjen kontekstuaalisuutta ja ”riittävän hyvän” vanhemmuuden merkitystä. Analyysin pohjalta vanhemmuuden normatiivisuus rakentuu verkkokeskusteluissa affektiivisesti, ristiriitaisesti ja tilanteisesti.