Metatieto murroksessa : Metatiedon tuotannon ja kuvailutyön muutos suomalaissa kirjastoalan ammattilehdissä 2004-2023

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin metatiedon tuotannossa ja kuvailussa viime vuosikymmeninä tapahtunutta muutosta ja sen vaikutusta kirjastoissa tehtävään kuvailutyöhön. Muutokseksi tutkielmassa tunnistettiin kehityssuunta, jossa teknologia ja digitalisoitunut toimintaympäristö ovat muokanneet metatiedolle asetettuja vaatimuksia ja joka kuvailussa ilmenee siirtymänä kohti linkitetyn datan periaatteita tukevia tietomalleja, standardeja ja formaatteja.

Tutkimusaihetta lähestyttiin suomalaisten kirjastoalan ammattilehtien kirjoitusten kautta ja tavoitteena oli selvittää, millaisena kuvailuun liittyvä muutos näyttäytyy ammattilehtien kirjoituksissa, millaisiin ilmiöihin se kytkeytyy ja miten muutoksen nähdään vaikuttavan kirjastoissa tehtävään kuvailutyöhön.

Tutkielma toteutettiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin ja aineisto kerättiin Kirjastolehdessä ja Signumissa vuosina 2004–2023 julkaistuista artikkeleista. Aineisto sisälsi 88 kirjoitusta, joiden viittaukset tutkimusaiheeseen luokiteltiin ja luokista muodostettiin analyysin pääteemat. Pääteemoissa muutoksen tunnistettiin ammattilehtien kirjoituksissa kytkeytyvän digitalisaatioon ja verkkoympäristöihin sekä kuvailun työvälineisiin liittyviin ilmiöihin. Kuvailutyön muutos ilmeni keskusteluissa työn ja resurssien organisoinnista, työn sisällöllisestä muutoksesta ja ammatillisen osaamisen eri osa-alueista.

Tuloksissa keskeisimpänä muutostekijänä näyttäytyvät digitalisaatio ja teknologinen kehitys, jotka vaikuttavat myös kuvailun työvälineiden kehitykseen ja kuvailutyötä muuttavina tekijöinä. Digitalisaatio ja teknologinen kehitys laajentavat metatiedon käyttöyhteyksiä, luovat sille uusia sovellusmahdollisuuksia sekä muuttavat sille asetettuja vaatimuksia. Kehitys haastaa kirjastojen asemaa tiedonorganisoijana, uudistaa työvälineitä ja työnjakoa sekä vaatii uudenlaista ajattelua ja osaamista niin teknisesti kuin asenteellisesti. Tulosten perusteella metatiedon merkityksen tai kuvailutyön tarpeellisuuden ei voida muutoksessa nähdä vähenevän, vaan pikemminkin niiden voi tulkita laajenevan ja korostuvan.