Työyhteisö, joka rakentuu joka kausi uudelleen: Ammattilaisjääkiekkoilijoiden käsityksiä sosiaalisesta työhyvinvoinnista vaihtuvissa työyhteisöissä

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ammattilaisjääkiekkoilijoiden käsityksiä sosiaalisesta työhyvinvoinnista jatkuvasti vaihtuvien työyhteisöjen kontekstissa. Työhyvinvoinnin tutkimus on kasvava kiinnostuksenkohde nykytyöelämässä, mutta ammattilaisjääkiekossa ja huippu-urheilussa aiheesta on toistaiseksi vain vähän systemaattista tutkimustietoa. Ammattilaisjääkiekon sisäänrakennettu ominaisuus, työyhteisöjen jatkuva vaihtuvuus, tarjoaa mahdollisuuden tarkastella pelaajien käsityksiä erityisesti työhyvinvoinnin sosiaalisen ulottuvuuden näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin laadullisena fenomenografisena tutkimuksena, koska tavoitteena oli tavoittaa pelaajien käsityksiä ilmiöstä. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla haastatellen kuutta eri uran vaiheessa olevaa ammattilaisjääkiekkoilijaa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti fenomenografista analyysimallia mukaillen, kuitenkin siten, että teoria ohjasi haastattelukysymysten muodostamista. Tulokset osoittavat, että ammattilaisjääkiekkoilijat käsittävät työhyvinvoinnin ennen kaikkea sen sosiaalisen ulottuvuuden kautta. Sosiaalinen työhyvinvointi kytkeytyy aineiston mukaan joukkueen ilmapiiriin, ihmissuhteisiin ja vuorovaikutukseen, ja sitä pidetään keskeisenä sekä arjessa viihtymisen, että suoriutumisen kannalta. Kokemus sosiaalisesta työhyvinvoinnista edellyttää kuulluksi ja huomioiduksi tulemista sekä mahdollisuutta avoimeen ja turvalliseen vuorovaikutukseen pelkkien sosiaalisten kontaktien sijaan. Joukkueiden jatkuva vaihtuvuus koetaan ammatin luonteeseen kuuluvana piirteenä, johon kuitenkin liitetään myös sekä innostavia että kuormittavia merkityksiä. Tulokset osoittavat pelaajien kokevan vaihtuvuuden vaikutukset erityisesti tilanteissa, joissa he itse vaihtavat organisaatiota. Vaihtuvuus voi toisaalta näyttäytyä sosiaalisesti innostavana, mutta samalla haastaa syvempien ihmissuhteiden rakentumista ja ylläpitämistä. Tulokset korostavat ihmissuhteiden syvyyden, luottamuksen ja psykologisen turvallisuuden keskeistä merkitystä sekä työhyvinvoinnin että suorituskyvyn rakentumisessa. Yhteenkuuluvuuden ja yhteisöllisyyden rakentuminen edellyttää aineiston mukaan sekä pelaajien itsensä että kokeneempien pelaajien ja valmennuksen aktiivista toimintaa. Tulokset ilmentävät tärkeitä havaintoja vähän tutkitun kohderyhmän käsityksistä. Jääkiekko on perinteisesti maskuliinisena pidetty ammatti, johon on myös tämän tutkimuksen aineiston mukaan liitetty normeja, kuten sulkeutuneisuutta ja tunteiden sivuun laittamista. Tämä tutkimus korostaa ennen kaikkea sosiaalisen työhyvinvoinnin merkitystä ammattilaisjääkiekon kontekstissa ja avaa laajasti mahdollisuuksia jatkotutkimukselle.

The purpose of this study was to examine professional ice hockey players’ perceptions of social workplace well-being in the context of constantly changing work communities. Research on workplace well-being is a growing area of interest in contemporary working life, but in professional ice hockey and elite sports, there is still relatively little systematic research on the topic. The continuous changes in work communities are a characteristic of professional ice hockey, which provides an interesting opportunity to examine players’ perceptions particularly from the perspective of the social dimension of social workplace well-being. The study was conducted as a qualitative phenomenographic study, as the aim was to capture players’ perceptions of the phenomenon. The data were collected through semi-structured thematic interviews with six professional ice hockey players at different stages of their careers. The data were analyzed in a data-driven manner following a phenomenographic analysis model, while theory guided the formation of the interview questions. The results indicate that professional ice hockey players understand workplace well-being primarily through its social dimension. According to the data, social workplace well-being is connected to the team atmosphere, interpersonal relationships, and interaction, and it is considered essential for both day-to-day enjoyment and performance. Experiencing social workplace well-being requires being heard and acknowledged, as well as having the opportunity for open and safe interaction rather than merely social contact. Continuous team turnover is perceived as an inherent feature of the profession, but it is associated with both positive and challenging aspects. The results show that players experience the effects of turnover particularly in situations where they themselves change organizations. Turnover may appear socially stimulating, but at the same time it challenges the development and maintenance of deeper interpersonal relationships. The findings emphasize the central importance of the depth of relationships, trust, and psychological safety in the construction of both wellbeing and performance. According to the data, the development of a sense of belonging and community requires active efforts from both the players themselves, more experienced players and coaching staff. As a qualitative study, the findings cannot be generalized, but they highlight important insights into the perceptions of a relatively unstudied group. Ice hockey has traditionally been considered a masculine profession, to which norms such as emotional restraint and suppressing feelings are attached, as also reflected in this study’s data. Above all, this study emphasizes the importance of social workplace well-being in the context of professional ice hockey and opens up broad possibilities for further research.