"Ahdinko ja alakulo pohjattoman syvää" : Laadullinen sisällönanalyysi pahoinvoinnin kuvailusta Zen-albumin lyriikoissa

Abstract

Rap-musiikki on saanut alkunsa vastauksena yhteiskunnallisiin ongelmiin, ja sille ominaista on yhteiskunnan kritisointi. Sanoitusten avulla voidaan ilmaista omien ja vertaisten kokemuksia sekä rakentaa merkityksiä erilaisille tunteille. Rap-musiikki on saavuttanut laajaa suosiota, mikä auttaa välittämään tietoa yhteiskunnallisista kysymyksistä suurille kuulijakunnille. Rap-sanoitusten tutkiminen tarjoaa tietoa kirjoittajien näkemyksistä ja mahdollistaa laajemmin yhteiskunnallisen hyvinvoinnin tarkastelun.

Tässä kandidaatintutkielmassa selvitetään, millaisia haasteita kuvataan suomalaisessa rap-musiikissa. Tutkielmassa keskitytään pahoinvoinnin teemojen tarkasteluun rap-yhtye Gasellien Zen-albumin sanoituksissa. Aineistoa käsitellään teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tutkielman taustana esitellään hiphop- ja rap-kulttuurin historiaa sekä aikaisempaa tutkimusta hiphopista ja hyvinvoinnista.

Tutkielmassa hyödynnetään suomalaisen sosiologi Erik Allardtin hyvinvoinnin teoriaa. Teorian mukaisesti hyvinvointi voidaan jakaa neljään ulottuvuuteen: having, loving, being ja doing. Ulottuvuudet kattavat ihmisen elintason, yhteisyyssuhteet, terveyden ja henkisen toimintakyvyn sekä vapaa-ajan mahdollisuudet. Voidakseen hyvin ihminen tarvitsee kaikkien ulottuvuuksien osa-alueita. Tutkielman analyysiosiossa tarkastellaan, miten aineistosta löytyneissä pahoinvointia kuvailevissa teemoissa ilmenee teorian hyvinvoinnin ulottuvuudet ja niiden puutos. Aineistosta jäsentyy kolme pahoinvointia kuvaavaa pääluokkaa: ahdistus ja masentuneisuus, eristäytyminen sekä työelämän haasteet. Luokkien sisällöt koostuvat sanoituksissa toistuvista pahoinvoinnin kuvailun teemoista.

Tutkielman johtopäätöksissä tarkastellaan analyysin havaintoja suhteessa Allardtin hyvinvoinnin teoriaan. Lisäksi pohditaan Allardtin teorian ajankohtaisuutta ja sen soveltumista hyvinvoinnin tutkimiseen nykypäivänä. Lopetusosiossa arvioidaan myös aineistosta tunnistettuja pahoinvoinnin kuvailuja suhteessa aikaisempaan tutkimustietoon. Tutkielman tulokset ovat samassa linjassa aikaisemman hyvinvoinnin tutkimuksen kanssa. Tutkielman lopussa pohditaan tutkielman rajoitteita sekä ehdotetaan sopivia jatkotutkimusaiheita.