Yksilö vai yhteiskunta?: Määrällinen tutkimus suomalaisten näkemyksistä köyhyyden syistä

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa tutkin suomalaisten näkemyksiä köyhyyden syistä. Olen erotellut köyhyyden syyt yksilölliseen ja rakenteelliseen näkökulmaan. Yksilöllinen näkökulma kuvastaa näkemystä siitä, että köyhyys johtuu yksilön ominaisuuksista, kuten laiskuudesta tai huonoista rahankäyttötaidoista. Rakenteellinen näkökulma taas tuo ilmi yhteiskunnan ominaisuudet, kuten sosiaaliturvan alhaisen tason tai epäoikeudenmukaisen kohtelun köyhyyden syinä.

Tutkimukseni tavoitteena on selvittää määrällisen tutkimuksen menetelmiä käyttäen, onko eri taustatekijöillä yhteyksiä suomalaisten näkemyksiin köyhyyden syistä ja millaisia nämä yhteydet ovat. Tutkimukseni pohjautuu aiempaan köyhyystutkimukseen ja antaa lisätietoa suomalaisten näkemyksistä köyhyyden syistä sekä siitä, mitkä tekijät ovat yhteydessä näkemyksiin köyhyyden syistä. Uusi tutkimustieto voi laajentaa ja antaa uudenlaista ymmärrystä eri taustatekijöiden yhteyksistä näkemyksiin köyhyydestä sekä laajemmin köyhyydestä ilmiönä.

Tutkimukseni aineistona toimii Helsingin Sanomien Köyhyyskysely vuodelta 2015. Kyselyyn on voinut vastata kuka vain Helsingin Sanomien lukija verkossa julkaistun artikkelin ohessa olleen lomakkeen kautta. Otantamenetelmänä toimi ei-todennäköisyysotanta, jolloin kysely on ollut itsetäytettävä verkkolomake. Kyse-ly sai yhteensä 9529 vastaajaa. Olen rajannut aineistosta pois alaikäiset vastaajat, jolloin tutkielmani lopullisessa aineistossani on 9029 vastaajaa.

Tutkimusmenetelmänä tutkimuksessani toimii ristiintaulukointi, jonka avulla tutkin selittävien muuttujien yhteyksiä selitettäviin muuttujiin. Selittäviä muuttujia tutkimuksessani ovat tulotaso, koulutustaso, ikä, hyvä-osaisuus sekä sukupuoli. Selitettäviä muuttujia ovat yksilöllinen ja rakenteellinen näkökulma, jotka ovat mo-lemmat useista muuttujista muodostamiani summamuuttujia. Käytin ristiintaulukoinnin tulosten analysoinnissa khiin neliö -testiä riippuvuustarkasteluun sekä Cramérin V-arvoa efektikoon tarkasteluun.

Tulokset osoittavat, että yleisesti vastaajat ovat enemmän sen kannalla, että köyhyys johtuu rakenteellisista syistä kuin yksilöllisistä syistä. Tutkimuksesta selviää, että suuret tulot, korkea koulutus ja korkealle arvioitu hyväosaisuus viestivät siitä, että köyhyys nähdään yksilöllisten syiden kautta muita todennäköisemmin. Myös miehet näkevät yksilölliset syyt köyhyyden syynä useammin kuin naiset tai muut. Pienemmät tulot, matalampi koulutus sekä huono-osaisuus taas kertovat siitä, että köyhyys nähdään todennäköisemmin rakenteellisista syistä johtuvana. Myös naiset ja muut ovat enemmän yksilöllisten syiden kannalla kuin miehet. Khiin neliö -testi osoitti, että iällä ja yksilöllisellä näkökulmalla ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä, mutta kaikilla muilla selitettävillä muuttujilla oli tilastollisesti merkitsevä yhteys selitettäviin muuttujiin. Cramérin V-arvo osoitti, että muuttujien väliset yhteydet olivat kuitenkin heikkoja tai hyvin heikkoja.