”Alkoholipolitiikkaa vastuullisesti eurooppalaiseen suuntaan”: Kehysanalyysi eduskunnan alkoholilainsäädäntöä käsittelevästä täysistunnosta

Abstract

Suomalainen alkoholipolitiikka on historiansa aikana nähnyt monia vaiheita kieltolaista nykypäivään. Euroopan unioniin liityttyään Suomi on pääsääntöisesti lisännyt alkoholin saatavuutta esimerkiksi pidentämällä Alkon aukioloaikoja. Poliittinen tahto muuttaa alkoholilainsäädäntöä ei ole kuitenkaan vähentynyt Suomessa, sillä Petteri Orpon johtama hallitus on ottanut tavoitteekseen muuttaa Suomen alkoholilainsäädäntöä kohti vapaampaa ja ”eurooppalaista” suuntaa. Uusin ehdotettu muutos alkoholipolitiikkaan on esitys alkoholin etämyynnin ja markkinoinnin sallimisesta. Ehdotus on herättänyt paljon keskustelua mediassa sekä kansanedustajien keskuudessa. Esityksen pohjalta käyty täysistunto on tärkeä poliittisen toiminnan kenttä, jossa kansanedustajat yrittävät vakuuttaa kuulijoita heidän näkökulmansa tärkeydestä.

Tutkimuksessani tarkastelen Suomen muuttuvaa alkoholipolitiikkaa analysoimalla kansanedustajien puheenvuoroja eduskunnan täysistunnossa. Tutkimukseni aineisto koostuu pöytäkirjasta, joka on litteroitu alkoholilainsäädännön muutosta käsittelevän täysistunnon pohjalta. Alkoholipoliittinen tutkimus keskittyy yleisesti alkoholilain muutoksiin ja sen sosiaalisiin vaikutuksiin, minkä vuoksi muutosten taustalla vaikuttava eduskuntapuhe on tärkeä analyysin kohde. Tutkimuskysymykseni on: Millaisia kehyksiä eduskunnan alkoholipolitiikan muutosta koskevassa täysistunnon puheenvuoroissa esiintyy?

Tutkimuskysymykseen vastaan suorittamalla sisällönanalyysin, joiden pohjalta muodostuneita teemoja tarkastellaan kehysanalyysillä, joka pohjautuu Ervin Goffmanin kehys-käsitteeseen. Analyysin pohjalta muodostin kuusi erilaista kehystä, joiden avulla alkoholilainsäädännön muuttamista puolustettiin tai vastustettiin edustajien toimesta. Muodostetut kehykset olivat: sosiaalisten ongelmien kehys, taloudellisten vaikutusten kehys, EU-lakien kehys, puutteellisuuden kehys, vapauden ideaalin kehys ja huomion uudelleen ohjaamisen kehys.

Tulosten mukaan suosituin kehys täysistunnossa oli sosiaalisten vaikutusten kehys, jonka yleisyys viittaa siihen, että alkoholin aiheuttamat kansanterveydelliset vaikutukset ovat vielä isossa osassa alkoholipolitiikkaa. Lisäksi täysistunnossa oli yleistä keskittyä alkoholilainsäädännön taloudellisiin vaikutuksiin ja EU-lakien vaatimuksiin, joka korostaa erilaisten näkökulmien valtataistelua täysistunnossa. Tutkimukseni tulokset osoittavat, että alkoholilainsäädäntöä voi puolustaa tai vastustaa erilaisia kehyksiä soveltamalla. Useasti edustajat sovelsivat monia kehyksiä puheenvuoroissaan, joka laajentaa esitettyjen näkökulmien vaikuttavuutta. Riippuen kehyksen soveltamisesta alkoholilainsäädäntö näyttäytyi puheenvuoroissa ihmisiä negatiivisesti rajoittavana, tarvittavana suojana ongelmien ennaltaehkäisyssä tai sopimattomana kansainvälisen lainsäädännön näkökulmasta.

Tutkimukseni oli osittain linjassa aiemman tutkimuksen kanssa. Alkoholipoliittisesta eduskuntakeskustelusta ei kuitenkaan löydy runsaasti tutkimusta, joten lisätutkimus on tarpeen.