Verkkokeskustelussa rakennetut käsitykset vapaaehtoisesta lapsettomuudesta
Parkkinen, Anniina (2026)
Parkkinen, Anniina
2026
Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2026-05-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202605055027
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202605055027
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastelin, millaisia käsityksiä verkkokeskustelussa rakennetaan vapaaehtoisesta lapsettomuudesta. Aineistoni muodostui Ylen artikkelin kommenttikentän ensimmäisestä 90 kommentista. Va-paaehtoinen lapsettomuus tarkoittaa yksilön tietoista valintaa pysyä lapsettomana. Tutkielmassani sijoitin vapaaehtoisen lapsettomuuden laajempaan lapsettomuuden kontekstiin, eli käsittelin sitä suhteessa tahattomaan lapsettomuuteen ja olosuhteista riippuvaan elämäntilannelapsettomuuteen. Vapaaehtoinen lapsettomuus on merkittävä tutkimusaihe, sillä lapsettomuuden yleistyessä myös vapaaehtoisen lapsettomuuden oletetaan yleistyvän.
Tutkielmani yksi teoreettinen lähtökohta on yleistyvä lapsettomuus sekä maailmanlaajuisena ilmiönä, että tarkemmin suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtuvana ilmiönä. Suomen syntyvyys on yksi maailman alhaisimmista ja se on laskenut vuosikymmenten ajan. Laskeva syntyvyys on globaali ilmiö, joka aiheuttaa sekä instituutioiden, että yksilöiden tasolla huolta yhteiskunnan kestävyydestä. Laskukausiin ja sen aiheuttamaan huoleen on vastattu muun muassa perhepolitiikalla. Lapsettomuuden yleistyminen ei johdu yksinomaan las-kevasta syntyvyydestä, vaan siihen vaikuttaa olennaisesti ehkäisyteknologian kehitys, vanhemmuuden lykkääminen ja ihmisten olosuhteiden epävarmuus. Toinen merkittävä teoreettinen lähtökohta tutkielmassani on aiempi tutkimus suhtautumisesta vapaaehtoiseen lapsettomuuteen. Suhtautuminen riippuu kulttuurisesta kontekstista ja sukupuolesta. Pohjoismaissa suhtautuminen sekä naisten että miesten vapaaehtoiseen lapsettomuuteen on myönteisempää kuin esimerkiksi Itä-Euroopan maissa. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että myönteisemmästä suhtautumisesta huolimatta vapaaehtoista lapsettomuutta kummeksutaan.
Aineiston analyysissa käytin diskurssianalyysia. Diskurssianalyysi pohjautuu sosiaaliseen konstruktionismiin. Diskurssit ymmärsin foucault’laisittain osaksi vallankäytön mekanismeja. Tutkielman tulokseksi muodostin neljä diskurssia: vähättelevä diskurssi, syyllistävä diskurssi, itsemääräämisoikeuden diskurssi ja ympäristön turvallisuus -diskurssi. Diskurssit osoittavat, että vapaaehtoinen lapsettomuus herättää monenlaisia reaktioita ihmisissä. Käsitysten rakentumiseen vaikutti suhtauduttiinko lapsettomuuteen yksityisenä vai julkisena asiana. Käsitysten rakentumiseen vaikutti myös näkemykset vanhemmuudesta ja lasten asemasta yhteiskunnasta.
Tutkielmani yksi teoreettinen lähtökohta on yleistyvä lapsettomuus sekä maailmanlaajuisena ilmiönä, että tarkemmin suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtuvana ilmiönä. Suomen syntyvyys on yksi maailman alhaisimmista ja se on laskenut vuosikymmenten ajan. Laskeva syntyvyys on globaali ilmiö, joka aiheuttaa sekä instituutioiden, että yksilöiden tasolla huolta yhteiskunnan kestävyydestä. Laskukausiin ja sen aiheuttamaan huoleen on vastattu muun muassa perhepolitiikalla. Lapsettomuuden yleistyminen ei johdu yksinomaan las-kevasta syntyvyydestä, vaan siihen vaikuttaa olennaisesti ehkäisyteknologian kehitys, vanhemmuuden lykkääminen ja ihmisten olosuhteiden epävarmuus. Toinen merkittävä teoreettinen lähtökohta tutkielmassani on aiempi tutkimus suhtautumisesta vapaaehtoiseen lapsettomuuteen. Suhtautuminen riippuu kulttuurisesta kontekstista ja sukupuolesta. Pohjoismaissa suhtautuminen sekä naisten että miesten vapaaehtoiseen lapsettomuuteen on myönteisempää kuin esimerkiksi Itä-Euroopan maissa. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että myönteisemmästä suhtautumisesta huolimatta vapaaehtoista lapsettomuutta kummeksutaan.
Aineiston analyysissa käytin diskurssianalyysia. Diskurssianalyysi pohjautuu sosiaaliseen konstruktionismiin. Diskurssit ymmärsin foucault’laisittain osaksi vallankäytön mekanismeja. Tutkielman tulokseksi muodostin neljä diskurssia: vähättelevä diskurssi, syyllistävä diskurssi, itsemääräämisoikeuden diskurssi ja ympäristön turvallisuus -diskurssi. Diskurssit osoittavat, että vapaaehtoinen lapsettomuus herättää monenlaisia reaktioita ihmisissä. Käsitysten rakentumiseen vaikutti suhtauduttiinko lapsettomuuteen yksityisenä vai julkisena asiana. Käsitysten rakentumiseen vaikutti myös näkemykset vanhemmuudesta ja lasten asemasta yhteiskunnasta.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [11981]
