Stereotypiat naisjalkapalloilijoista: Vertaileva diskurssianalyysi tasa-arvon ja seksismin kamppailusta julkisessa keskustelussa

Abstract

Tutkielmassani tarkastelen yhteiskunnallista eriarvoisuutta ja sukupuolistereotypioita jalkapallomaailman kontekstissa. Kuten monilla muillakin yhteiskunnan osa-alueilla, naiset ovat olleet jalkapallomaailmassa historiallisesti alisteisessa asemassa. Olen tutkielmassani kiinnostunut siitä, kuinka tätä todellisuutta ylläpidetään julkisessa keskustelussa. Tutkielmani keskeisiä käsitteitä ovat sukupuolistereotypiat, sukupuoliroolit ja seksismi. Sukupuolistereotypiat ovat yleistäviä uskomuksia liittyen tiettyyn sukupuoleen, jotka voivat kasvattaa nähtyjä eroja naisten ja miesten välillä. Sukupuoliroolit liittyvät läheisesti sukupuolistereotypioihin, ja ne tarkoittavat naisten ja miesten kulttuurisesti määrittyneitä käyttäytymisen tapoja. Seksismi taas viittaa käytökseen, jossa henkilöä alistetaan tai väheksytään esimerkiksi sukupuoleen tai sukupuolen ilmaisuun perustuen. Diskurssianalyysini keskeinen teoreettinen viitekehys on sosiaalinen konstruktionismi, jonka näkökulmasta todellisuutta rakennetaan kielellisin keinoin. Sosiaalisen konstruktionismin näkökulmasta erilaiset puhetavat voivat vaikuttaa käyttäytymiseen ja siten yhteiskunnallisiin rakenteisiin, kuten sukupuolirooleihin ja palkkaeroihin. Tutkielmani aineisto on kerätty Jatkoaika-verkkolehden keskustelupalstoilta, ja se koostuu kahdesta eri verkkokeskustelusta vuosilta 2005 ja 2025. Suomen naisten jalkapallomaajoukkue, Helmarit, pääsi näinä vuosina jalkapallon Euroopan-mestaruuskilpailuihin ja aineistoni on kerätty näiden pohjalta käydyistä verkkokeskusteluista. Aineistojen samankaltainen konteksti lukuun ottamatta ajallista kehystä mahdollistaa historiallisen vertailun. Analyysini pohjalta löytyi kaksi stereotypioita ja sukupuolirooleja ylläpitävää diskurssia sekä yksi tasa-arvo diskurssi, joka haastoi näitä kahta edellistä. Alistavassa diskurssissa ylläpidettiin jo olemassa olevia stereotypioita ja sukupuolirooleja esimerkiksi liittyen naisten heikkouteen ja huonommuuteen. Esineellistävässä diskurssissa naisia arvioitiin ulkonäköön perustuen ja seksuaalista objektivointia oli molempien vuosien aineistoissa. Tasa-arvodiskurssi taas problematisoi kahden muun diskurssin stereotypioihin pohjautuvia, seksistisiä puhetapoja ja toi esille perinteisiä normeja haastavia näkemyksiä. Tutkielmani pohjalta voidaan nähdä, että sukupuolistereotypiat vaikuttivat sekä vuoden 2005 että vuoden 2025 aineistojen keskusteluissa, minkä lisäksi stereotypioita uusinnettiin keskusteluiden lomassa. Vertailevasta näkökulmasta voidaan sanoa, että seksistiset diskurssit, eli alistava ja esineellistävä diskurssi, näkyivät voimakkaammin vuoden 2005 aineistossa. Sen sijaan tasa-arvodiskurssi oli vahvemmin esillä vuoden 2025 aineistossa.