Sosiaalisesti kestävä toimittajavalinta globaalissa toimitusketjussa

Abstract

Yritysten toiminnalta odotetaan yhä enemmän kestävyyttä ja vastuullisuutta. Useat sidosryhmät, kuten viranomaiset, kansalaisjärjestöt ja asiakkaat, ovat alkaneet vaatia yrityksiä entistä vahvemmin tunnistamaan ja hallitsemaan liiketoimintansa ja toimitusketjujensa sosiaalisia vaikutuksia, jotka kohdistuvat ihmisiin, paikallisyhteisöihin ja yhteiskuntaan. Sosiaaliset vaikutukset eivät koske vain yrityksen omia toimintoja vaan myös kaikkia toimitusketjuun kuuluvia sidosryhmiä, kuten toimittajia. Vastuu toimitusketjun sosiaalisen kestävyyden toteutumisesta kohdistuu erityisesti ostavaan yritykseen, jolla on mahdollisuus vaikuttaa ketjun sosiaaliseen kestävyyteen muun muassa toimittajavalinnan kautta.

Tässä kandidaatintyössä tarkastellaan sosiaalisesti kestävää toimittajavalintaa globaalissa toimitusketjussa. Työn teoriaosiossa esitellään ensin sosiaalisen kestävyyden ja toimittajavalinnan kannalta keskeiset käsitteet, teoriat ja prosessit, minkä jälkeen tulososiossa vastataan työn tavoitteeseen pohjautuviin tutkimuskysymyksiin. Työssä muodostetaan kirjallisuuskatsauksen pohjalta sosiaalisen kestävyyden kriteeristö sekä tarkastellaan ja vertaillaan kirjallisuudessa esitettyjä toimittajien arviointimenetelmiä, joiden avulla voidaan tukea sosiaalisesti kestävää toimittajavalintapäätöksentekoa. Arviointimenetelmät jaetaan työssä kriteerien painoarvojen ja suhteiden määrittämisessä käytettäviin menetelmiin sekä toimittajien vertailussa ja paremmuusjärjestykseen asettamisessa käytettäviin menetelmiin.

Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena Scopus-tietokantaa hyödyntäen. Sosiaalisen kestävyyden ja toimittajavalinnan käsitteistä koostuvan hakulausekkeen sekä helmenkasvatusmenetelmän avulla koottiin 16 artikkelin aineisto, jonka perusteella tutkimuskysymyksiin vastattiin. Työhön valittiin vertaisarvioituja englanninkielisiä artikkeleita, jotka käsittelivät sosiaalista kestävyyttä ja sen kriteereitä osana toimittajan arviointia ja valintaa. Lisäksi artikkelien julkaisulehdet rajattiin Julkaisufoorumin tasoille 1–3 lähteiden luotettavuuden ja tieteellisyyden varmistamiseksi.

Tulosten perusteella sosiaalisen kestävyyden kriteerit jakautuvat sisäisiin ja ulkoisiin kriteereihin. Kirjallisuudessa kriteerit painottuvat selkeästi sisäisiin sosiaalisiin kriteereihin, joista useimmin tarkasteltuja ovat terveys- ja turvallisuusvaatimukset, oikeudenmukaisuus ja ihmisoikeudet sekä koulutus. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että myös ulkoisten sosiaalisten kriteerien, kuten hyväntekeväisyyden sekä sidosryhmien osallistamisen ja kehittämisen, huomioiminen ja painottaminen on tärkeää globaalien toimitusketjujen kontekstissa. Lisäksi työssä havaittiin, että toimittajavalinnassa hyödynnetyt monikriteeriset päätöksentekomenetelmät ovat vahvasti riippuvaisia päätöksentekijöiden arvioista. Päätöksentekijöiden subjektiiviset ja vaihtelevat arviot lisäävät päätöksentekoon liittyvää epävarmuutta, johon tarkastelluissa tutkimuksissa pyrittiin vastaamaan yhdistämällä arviointimenetelmiin harmaita lukuja, sumeaa joukko-oppia ja useita päätöksentekijöitä.