Puhtauden ja lian luokittelu : Diskurssianalyysi Redditin r/carnivore-yhteisön verkkokeskustelusta

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan, miten puhtauden ja lian välistä luokittelua tuotetaan carnivore-yhteisön verkkokeskustelussa. Tarkastelun kohteena ovat myös ne merkitykset ja perustelut, joita tähän luokitteluun liitetään. Eläinperäiseen ravintoon perustuvan carnivore ruokavalion ympärille on muodostunut aktiivisia verkkoyhteisöjä, joissa ruokavalio näyttäytyy ravitsemusvalinnan lisäksi myös holistisena elämäntapana. Tutkielman lähtökohtana on antropologisen ja sosiologisen ruoantutkimuksen näkemys ruoasta sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä, joka toimii merkityksenantojen, luokitteluiden ja erontekojen välineenä. Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu näiden tutkimusperinteiden sekä Mary Douglasin puhtauden ja lian teoretisoinnin varaan, jossa puhtaus ja lika ymmärretään sosiaalista järjestystä ylläpitävänä sekä tuottavana sosiaalisena ja kulttuurisena luokitteluna.

Tutkimusaineistona käytetään Reddit-verkkosivuston r/carnivore-yhteisöstä kerättyä viestiketjua, joka käsittelee carnivore-ruokavalioon liitettyjä kokemuksia ja tulkintoja. Aineistoa analysoidaan diskurssianalyysin avulla tarkastelemalla, miten puhtaan ja likaisen sekä hyväksyttävän ja hylätyn välisiä luokitteluita tuotetaan carnivore-yhteisössä. Diskurssianalyysin avulla tarkastellaan myös sitä, miten näitä luokitteluita hyödynnetään carnivore-ruokavalion merkityksellistämisessä ja oikeuttamisessa suhteessa muihin ruokavalioihin. Tutkielman tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, miten ruokavalinnat ja vaihtoehtoiset ruokavaliot osallistuvat sosiaalisten merkitysten, rajojen ja arvojärjestysten tuottamiseen sekä laajempien sosiaalisten ja kulttuuristen normien haastamiseen ja vahvistamiseen.

Tutkielman tuloksena aineistosta muodostettiin kolme keskeistä diskurssia: 1) kehollisen tiedon diskurssi, 2) luonnollisuuden diskurssi ja 3) yksilöllisyyden diskurssi. Kehollisen tiedon diskurssi asemoi kehollisen tiedon puhtaaksi ja ulkopuolelta tulevan institutionaalisen tiedon liaksi. Luonnollisuuden diskurssissa luonnollisuus ja liha määrittyvät puhtaudeksi, kun taas luonnottomuus, prosessoitu ruoka ja kasvikset määrittyvät liaksi. Yksilöllisyyden diskurssi puolestaan haastaa muita aineistossa esiintyviä diskursseja määrittelemällä yksilöllisen kokemuksen puhtaudeksi ja yleistämisen liaksi. Aineistossa tunnistetut diskurssit esiintyvät usein samanaikaisesti sekä toisiaan täydentävinä ja tukevina että keskenään vastakkaisina, ristiriitaisina ja neuvoteltavina asetelmina.

Tutkielma osoittaa, että puhtauden ja lian luokittelu ei carnivore-yhteisön verkkokeskustelussa rajoitu ainoastaan yksittäisiin ruoka-aineisiin, vaan ulottuu myös laajempiin episteemisiin kiistoihin kehollisen kokemustiedon ja institutionaalisen asiantuntijuuden välillä. Luokittelu toimii keinona tuottaa sosiaalista järjestystä tilanteessa, jossa ruokaan, tiedontuotantoon ja asiantuntijuuteen liittyvät normit ovat neuvoteltuja ja kiistanalaisia. Muodostetut diskurssit ja niihin kytkeytyvät luokittelujärjestelmät voidaan ymmärtää pyrkimyksinä vastata modernin ruokakulttuurin normatiiviseen epävarmuuteen eli gastroanomiaan, jossa ruokaa koskevat yhteiset normit ovat heikentyneet ja ruokavalinnat ovat siirtyneet yhä enemmän yksilöllisen päätöksenteon varaan.