Maahanmuuttajataustaisten lasten osallisuuden edistäminen: Opettajien kokemuksia työssä kohdatuista haasteista ja työtä tukevista tekijöistä

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan opettajien kokemuksia siitä, millaisia haasteita opettajat kohtaavat maahanmuuttajataustaisten lasten osallisuuden edistämisessä, ja millaista tukea opettajat kokevat tarvitsevansa edistäessään maahanmuuttajataustaisten lasten osallisuutta kouluyhteisössä. Tutkielman tavoitteena on selvittää opettajien näkökulmasta, millaisia haasteita he kohtaavat käytännön työssä edistäessään maahanmuuttajataustaisten lasten osallisuutta. Lisäksi tarkoitus on selvittää, millä tavoin opettajia voitaisiin tukea niin, että osallisuuden edistäminen mahdollistuisi kouluyhteisön arjessa yhä paremmin. Aihe on ajankohtainen, sillä maahanmuuttajataustaisten lasten koulupolku ja kiinnittyminen yhteiskuntaan puhuttavat julkisessa keskustelussa. Lisäksi ajankohtainen tutkimus osoittaa opettajien monikulttuurisessa luokassa työskentelyyn liittyvien valmiuksien olevan verrattain vaillinaiset. Tutkielmaa taustoittaa aiheeseen liittyvä aiempi tutkimus, ja tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu osallisuuden käsitteestä sekä maahanmuuttajataustaisuudesta käytävästä teoreettisesta keskustelusta. Tutkielman aineistona on Jousmäen, Hautamäen ja Kinossalon haastatteluaineisto, joka on kerätty vuosina 2021–2022. Aineisto on osa Child-up-tutkimushanketta ja koostuu useiden eri sosiaali- ja kasvatusalan ammattilaisten haastatteluista, joissa keskityttiin ammattilaisten kokemuksiin maahanmuuttajataustaisten lasten kanssa työskentelystä koulu- ja kasvatuskontekstissa. Tämän tutkielman aineistoksi rajattiin kaikkien haastateltujen opettajien yhdeksän yksilöhaastattelua. Tutkielma on laadullinen, ja aineistoa analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkielman tulokset osoittavat haasteiden osalta opettajien kokevan osallisuutta edistäessään työyhteisön sisäisen yhteistyön haasteita, resurssien puutetta sekä henkilökohtaisen ammattiosaamisen riittämättömyyttä. Tulosten mukaan opettajat kokivat tarvitsevansa pedagogista ja sosiaalista tukea työyhteisöltään, minkä lisäksi kouluympäristön osallisuutta tukevat rakenteet koettiin osallisuuden edistämistä helpottavina. Myös kunnan ja valtion tuki esimerkiksi täydennyskouluttautumisen muodossa koettiin tarpeellisena.