Opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin tukemisessa käytettävien digitaalisten palveluiden käyttäjäkokemus
Lundell, Maija (2026)
2026
Tietotekniikan DI-ohjelma - Master's Programme in Information Technology
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2026-05-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202605044935
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202605044935
Tiivistelmä
Mielenterveyden haasteet ovat lisääntyneet 2020-luvulla merkittävästi. Psyykkinen kuormittuneisuus on yleistä myös suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa.
Hoidon kysynnän noustua, resurssipulan myötä ja yleisen teknologisen kehityksen vuoksi digitaalisten palveluiden rooli mielenterveyshoidossa on kasvanut. Digitaalisten palveluiden käytön yleistyessä niiden käyttäjäkokemusta on syytä tutkia, sillä käyttäjäkokemus vaikuttaa käyttöön sitoutumiseen sekä palveluista saataviin hyötyihin. Digitaalisten mielenterveyspalveluiden käyttäjäkokemusta opiskelijoiden näkökulmasta on kuitenkin tutkittu rajallisesti.
Tämän diplomityön tavoitteena oli selvittää, miten digitaalisia palveluita käytetään opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin tukemisessa, millainen käyttäjäkokemus digitaalisilla palveluilla on ja miten tätä käyttäjäkokemusta tulisi kehittää. Tutkimukseen kerättiin aineistoa mielenterveysammattilaisten haastatteluilla sekä Mielenterveystalo.fi-palvelua koskevilla kyselyllä ja käytettävyystesteillä. Kysely koostui standardoidusta User Experience Questionnaire (UEQ) -mittarista sekä avoimista kysymyksistä.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että digitaaliset palvelut ovat vahvasti mukana opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin tukemisessa esimerkiksi tietolähteenä, oiremittarina ja omahoitona. Palveluita käytetään erityisesti muuta hoitoa täydentäen. Mielenterveystalon käyttäjäkokemus oli enimmäkseen positiivinen: sen luotettavuus, selkeys, ymmärrettävä sisältö ja rauhallinen tunnelma auttoivat käyttäjiä saavuttamaan tavoitteensa. Palvelusta tunnistettiin myös haasteita liittyen navigointiin, liikaan sisältöön sekä puutteellisiin teknisiin ratkaisuihin. Mielenterveystalossa, kuten myös muissa digitaalisissa palveluissa, keskeisinä haasteina ovat myös käyttäjien sitouttaminen palvelun käyttöön sekä vuorovaikutuksen sisällyttäminen palveluun.
Tulosten perusteella käyttäjäkokemuksen kehittämisessä on keskiössä sitoutumisen tukeminen, vuorovaikutuksen lisääminen, rakenteen ja navigoinnin selkeyttäminen sekä sisällön jäsentely. Digitaaliset palvelut eivät kuitenkaan täysin korvaa kasvokkaisia kohtaamisia. Tutkimus antaa tietoa opiskelijoiden mielenterveyspalveluiden käyttäjäkokemuksesta sekä antaa näkökulmaa digitaalisten palveluiden kehittämiseen. Challenges in mental health have increased during the 2020s. Psychological distress is common among Finnish higher education students, too.
The risen demand of healthcare services, lack of resources and general development of technology have increased the role of digital services in mental healthcare. Since the use of digital services is becoming more common, their user experience should be looked into because it affects the commitment to using the services and the benefits gotten from the services. The research on the user experience of digital services used in mental healthcare is very limited from the students' viewpoint.
The goal of this thesis was to find out how digital services are used in supporting the mental well-being of students, what is the user experience in digital services like and how the user experience should be improved. Data was collected by interviewing mental health professionals and implementing a questionnaire and usability tests about the MentalHub.fi service. The questionnaire consisted of a standardized User Experience Questionnaire (UEQ) and open questions.
The results of this study point out that digital services are strongly involved in supporting the mental well-being of students as a source of information, as a way to measure symptoms and as selfcare, for example. The services are used particularly complementing other treatment. The user experience of MentalHub was mostly positive: its reliability, clarity, understandable contents and peaceful atmosphere helped the users to reach their goals. Also challenges regarding navigation, excessive content and imperfect technical solutions were noticed. In MentalHub and other services, essential challenges are also getting users committed to using and adding interaction to services.
Based on the results, supporting commitment, enhancing interaction, clarifying structure and navigation, and dispositioning contents are essential elements in developing user experience. Digital services do not fully replace face-to-face encounters. The study provides information about the user experience of students' mental health services and perspectives for on developing digital services.
Hoidon kysynnän noustua, resurssipulan myötä ja yleisen teknologisen kehityksen vuoksi digitaalisten palveluiden rooli mielenterveyshoidossa on kasvanut. Digitaalisten palveluiden käytön yleistyessä niiden käyttäjäkokemusta on syytä tutkia, sillä käyttäjäkokemus vaikuttaa käyttöön sitoutumiseen sekä palveluista saataviin hyötyihin. Digitaalisten mielenterveyspalveluiden käyttäjäkokemusta opiskelijoiden näkökulmasta on kuitenkin tutkittu rajallisesti.
Tämän diplomityön tavoitteena oli selvittää, miten digitaalisia palveluita käytetään opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin tukemisessa, millainen käyttäjäkokemus digitaalisilla palveluilla on ja miten tätä käyttäjäkokemusta tulisi kehittää. Tutkimukseen kerättiin aineistoa mielenterveysammattilaisten haastatteluilla sekä Mielenterveystalo.fi-palvelua koskevilla kyselyllä ja käytettävyystesteillä. Kysely koostui standardoidusta User Experience Questionnaire (UEQ) -mittarista sekä avoimista kysymyksistä.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että digitaaliset palvelut ovat vahvasti mukana opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin tukemisessa esimerkiksi tietolähteenä, oiremittarina ja omahoitona. Palveluita käytetään erityisesti muuta hoitoa täydentäen. Mielenterveystalon käyttäjäkokemus oli enimmäkseen positiivinen: sen luotettavuus, selkeys, ymmärrettävä sisältö ja rauhallinen tunnelma auttoivat käyttäjiä saavuttamaan tavoitteensa. Palvelusta tunnistettiin myös haasteita liittyen navigointiin, liikaan sisältöön sekä puutteellisiin teknisiin ratkaisuihin. Mielenterveystalossa, kuten myös muissa digitaalisissa palveluissa, keskeisinä haasteina ovat myös käyttäjien sitouttaminen palvelun käyttöön sekä vuorovaikutuksen sisällyttäminen palveluun.
Tulosten perusteella käyttäjäkokemuksen kehittämisessä on keskiössä sitoutumisen tukeminen, vuorovaikutuksen lisääminen, rakenteen ja navigoinnin selkeyttäminen sekä sisällön jäsentely. Digitaaliset palvelut eivät kuitenkaan täysin korvaa kasvokkaisia kohtaamisia. Tutkimus antaa tietoa opiskelijoiden mielenterveyspalveluiden käyttäjäkokemuksesta sekä antaa näkökulmaa digitaalisten palveluiden kehittämiseen.
The risen demand of healthcare services, lack of resources and general development of technology have increased the role of digital services in mental healthcare. Since the use of digital services is becoming more common, their user experience should be looked into because it affects the commitment to using the services and the benefits gotten from the services. The research on the user experience of digital services used in mental healthcare is very limited from the students' viewpoint.
The goal of this thesis was to find out how digital services are used in supporting the mental well-being of students, what is the user experience in digital services like and how the user experience should be improved. Data was collected by interviewing mental health professionals and implementing a questionnaire and usability tests about the MentalHub.fi service. The questionnaire consisted of a standardized User Experience Questionnaire (UEQ) and open questions.
The results of this study point out that digital services are strongly involved in supporting the mental well-being of students as a source of information, as a way to measure symptoms and as selfcare, for example. The services are used particularly complementing other treatment. The user experience of MentalHub was mostly positive: its reliability, clarity, understandable contents and peaceful atmosphere helped the users to reach their goals. Also challenges regarding navigation, excessive content and imperfect technical solutions were noticed. In MentalHub and other services, essential challenges are also getting users committed to using and adding interaction to services.
Based on the results, supporting commitment, enhancing interaction, clarifying structure and navigation, and dispositioning contents are essential elements in developing user experience. Digital services do not fully replace face-to-face encounters. The study provides information about the user experience of students' mental health services and perspectives for on developing digital services.