Hyvinvointi pintaa syvemmältä: Hyvinvoinnin määrittyminen pohjoissatakuntalaisissa kuntastrategioissa

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten hyvinvointikäsite määrittyy kuntastrategioissa, mitä tarkasteltiin viiden pohjoissatakuntalaisen kunnan kuntastrategioiden kautta. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen jäi hyvinvointialueuudistuksen jälkeen kuntien tehtäväksi, kun sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisvelvoite siirtyi hyvinvointialueille. Tutkimuksessa selvitetään mitä kaikkea hyvinvointi kuntastrategioissa tarkoittaa. Aikaisemman tutkimuksen perusteella tiedetään, että hyvinvointi on käsitteenä erittäin laaja, joten sen määritteleminen kokonaisvaltaisesti ja tyhjentävästi on haastavaa. Tutkimuskysymyksenä oli: Miten hyvinvointikäsite määrittyy pienten kuntien kuntastrategioissa? Tutkimuksessa oli mukana viisi pohjoissatakuntalaista kuntaa: Jämijärvi, Karvia, Merikarvia, Pomarkku ja Siikainen. Nämä kunnan valikoituivat tutkimukseen, koska aikaisemmissa tutkimuksissa ei ole tutkittu satakuntalaisia kuntia. Lisäksi valitut kunnat ovat sekä alueellisesti että asukasmääränsä perusteella hyvin samankaltaisia: kaikissa kunnissa on alle 3000 asukasta. Jämijärven ja Karvian kuntastrategiat olivat hyvin perinteisiä kuntastrategioita tekstipainotteisuudellaan. Merikarvian, Pomarkun ja Siikaisten kuntastrategioissa puolestaan oli käytetty kuvitusta sekä keventämässä että tukemassa kuntastrategian viestiä. Tutkimuksen tuloksissa korostuivat erityisesti peruspalveluihin, elinvoimaan ja innovaatioihin, osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen sekä ympäristöön ja luontoon liittyvät teemat. Aineistosta nousi myös viestintään ja saavutettavuuteen liittyviä teemoja sekä työhyvinvointi strategisena pitovoimatekijänä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Laadulliset menetelmät mahdollistivat kuntastrategioiden monipuolisen analyysin ja tulosten tulkinnan. Tutkimusmenetelmänä käytettiin dokumenttianalyysiä ja dokumentteina mainittujen kuntien kuntastrategioita julkaisuvuosilta 2020–2025. Dokumenttiaineistot analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Dokumenttiaineistot analysoitiin kahteen kertaan. Ensiksi etsimällä erikseen määriteltyjä hyvinvointiin liittyviä hakusanoja sekä toisen kerran lähestymällä dokumentteja aineistolähtöisestä näkökulmasta tutkimalla, millaisia teemoja sieltä on havaittavissa. Hakusanoja löytyi aineistosta verrattavan vähän, joten aineiston analysointi ilman ennalta määrättyjä hakusanoja osoittautui toimivammaksi menetelmäksi. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että hyvinvointi on käsitteenä monisisältöinen sekä konteksti- ja aikasidonnainen. Hyvinvoinnin määrittymistä voidaan kulloinkin tarkastella konkreettisten ilmentymien kautta, mutta yleispätevästi ja kattavasti sitä on haastava määritellä. Kunnat toteuttavat hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä hyvin monipuolisesti. Kaikki viisi kuntaa ylläpitävät laadukkaita peruspalveluita, kuten kulttuuri- ja liikuntapalveluita, panostavat työllisyyteen yrittäjäyhteistyöllä ja kestävän kehityksen innovaatioilla, haluavat tarjota kuntalaisille toimivat etätyömahdollisuudet sekä joustavan työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen ja vahvistaa kuntalaisten osallisuuden tunnetta kuntayhteisössä. Hyvinvoinnin edistämistoimia tehdään suoraan esimerkiksi vahvistamalla osallisuutta, mutta myös välillisesti vaikuttamalla hyvinvointia edistäviin olosuhteisiin. Kaikki kunnassa tehtävät toimenpiteet tähtäävät kuntalaisten hyvinvoinnin parantamiseen.