Vertaissuhteissa koetun väkivallan yhteys nuoren psykososiaaliseen hyvinvointiin: Sukupuolierojen tarkastelua

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan vertaissuhteissa koetun fyysisen väkivallan sekä seksuaalisen väkivallan ja häirinnän kokemusten sukupuolieroja yhdeksäsluokkalaisten tyttöjen ja poikien välillä. Lisäksi tutkielmassa analysoidaan sukupuolen ja väkivaltakokemusten yhteyttä nuoren psykososiaaliseen hyvinvointiin. Ikätovereiden välinen väkivalta on yleinen ilmiö, ja vertaissuhteissa koettu väkivalta yksi yleisimmistä lasten ja nuorten kokemista väkivallan muodoista. Vaikka ikätovereiden välinen väkivalta herättää runsaasti julkista keskustelua, sitä ei edelleenkään tunnisteta riittävästi.

Tutkielman teoreettinen viitekehys pohjautuu nuorten väkivaltakokemuksia käsittelevään tutkimuskirjallisuuteen sekä sukupuolistuneen väkivallan käsitteeseen. Aiemman tutkimuksen perusteella nuorten väkivaltakokemukset ovat usein sukupuolittuneita sekä väkivallan muotojen että psykososiaalisten seurausten osalta. Nuoruusiässä vertaissuhteilla on tärkeä merkitys, ja niissä koetut ongelmat voivat altistaa erilaisille psykososiaalisille ongelmille.

Tutkielman aineistona käytetään Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin toteuttamaa Nuorisorikollisuuskyselyä vuodelta 2020 (N = 5674). Tarkasteltavina väkivallan muotoina ovat vertaissuhteissa koettu fyysinen väkivalta sekä seksuaalinen häirintä ja väkivalta. Psykososiaalista hyvinvointia mitataan Strengths and Difficulties Questionnaire (SDQ) -mittarilla, joista muodostettiin sisäänpäin ja ulospäin suuntautuvaa oireilua kuvaavat summamuuttujat. Tilastollisina menetelminä käytetään ristiintaulukointia ja lineaarista regressioanalyysia.

Tulosten mukaan sukupuolten välillä on tilastollisesti merkitseviä eroja väkivaltakokemuksissa. Tytöt olivat kokeneet enemmän vertaisten tekemää seksuaalista häirintää ja väkivaltaa, kun taas pojat olivat kokeneet enemmän fyysistä väkivaltaa. Sekä sukupuoli että väkivaltakokemukset olivat yhteydessä psykososiaaliseen oireiluun. Tytöillä ilmeni enemmän sisäänpäin suuntautuvaa oireilua, kun taas ulospäin suuntautuvaa oireilua selitti erityisesti vertaissuhteissa koettu fyysinen väkivalta.

Tulokset osoittavat, että sukupuolella ja vertaissuhteilla koetulla väkivallalla on yhteys nuorten psykososiaaliseen hyvinvointiin. Aiemmissa tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että erilaiset yksilölliset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät tekijät voivat moderoida tätä yhteyttä. Vertaissuhteissa koetusta väkivallasta tarvitaan lisää tutkimusta, jotta väkivaltakokemuksia ja niiden vaikutusta psykososiaaliseen hyvinvointiin voidaan ymmärtää ja ennaltaehkäistä nykyistä paremmin