Kansalaisuuden rakentuminen hallitusohjelmissa: Argumentaatioanalyysi työttömyysturvaa koskevasta politiikasta

Abstract

Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää Juha Sipilän, Sanna Marinin ja Petteri Orpon hallitusohjelmien työttömyysturvaa koskevaa argumentaatiota ja sitä, minkälaista kuvaa ne rakentavat työttömän kansalaisuudesta. Työttömyysturva on keskeinen osa suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää ja siihen kohdistuvat poliittiset linjaukset heijastavat laajempia käsityksiä yksilön oikeuksista, velvollisuuksista ja valtion roolista. Tutkielman tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, miten hallitusohjelmissa rakennetaan käsityksiä työttömyydestä ja työttömän kansalaisuudesta.

Argumentaatioanalyysin avulla tunnistin hallitusohjelmista työttömyysturvaa kohtaan esitettyjä väitteitä, perusteluja ja taustaoletuksia. Työttömyysturvajärjestelmä voidaan nähdä myös hallinnan välineenä, jonka avulla pyritään ohjaamaan työttömien käyttäytymistä ja toimintaa kohti poliittisesti määriteltyjä tavoitteita. Tutkielman teoreettinen viitekehys pohjautui tähän hallinnan näkökulmaan, jonka avulla tarkastelin, miten työttömiä ohjataan ja hallitaan politiikassa tapahtuvalla argumentaatiolla. Lisäksi hyödynsin analyysissä kansalaisuuden ja argumentin käsitteitä.

Tutkielma tuo esille, miten poliittinen argumentaatio muokkaa käsityksiä työttömän kansalaisuudesta. Hallitusohjelmat käyttävät samankaltaisia argumentteja, mutta niistä muodostuu myös toisistaan eroavia kokonaisuuksia. Hallitusohjelmien työttömyysturvaan liittyvien argumentaatiokokonaisuuksien kautta löysin kolme erilaista kansalaisuuskuvaa, jotka ilmenivät kaikissa tarkastelluissa hallitusohjelmissa. Nämä ovat aktivoitu ja vastuullistettu kansalainen, palveluohjattu ja arvioitu kansalainen ja taloudellisesti vastuullinen kansalainen. Analyysin tulokset osoittavat, että työttömyysturvassa ei ole kyse vain taloudesta, vaan sen avulla myös määritetään, minkälaisia kansalaisia yhteiskunta odottaa ja rakentaa.