Hiljaisen tiedon jakamisen tutkimuksen haasteet

Abstract

Hiljaista tietoa on tutkittu jo pitkään, mutta sen tutkimuksessa on perustavanlaatuisia määrittely- ja näkemyseroja. Tämän lisäksi hiljaisen tiedon luonne aiheuttaa muitakin erityisesti jatkotutkimuksessa oleellisia huomioon otettavia näkökulmia. Tästä inspiroituneena tämä tutkielma esittelee hiljaisen tiedon keskeisimpien teorioiden ja niihin liittyvien näkökulmien tutkimuksessa kohdattuja ja hahmotettavissa olevia haasteita.

Keskeisimmät nykytutkimuksen pohjana käytetyt teoriat ovat Michael Polanyin tietoteoria, sekä Nonakan ja Takeuchin tiedon luomisen teoria, joiden hiljaisen tiedon luonteen määritelmät ovat keskenään ristiriitaisia. Kerätyn aineiston perusteella hiljaisen tiedon keskeisiksi haasteiksi onkin muodostunut erityisesti sen määrittelyyn liittyvät eroavaisuudet, joiden taustalla yhtenä tekijänä on edellä mainittu kahden keskeisimmän teorian perustavanlaatuinen näkemysero. Hiljaisen tiedon syntyminen, säilyminen ja muuttuminen on tämän lisäksi suuresti riippuvainen erilaisista konteksteista, sekä yksilön oman taustan, että hänen senhetkisen ympäristönsä osalta. Hiljaisen tiedon jakamisen haasteellisuutta lisää, olettaen että sen jakaminen on mahdollista, myös muuttujat liittyen sekä tietoa jakavan tahon kykyyn saada ilmaistua tieto sen alkuperäiskontekstissa, että tiedon vastaanottavan tahon kykyyn vastaanottaa ja ymmärtää tieto ja siihen vaikuttavat tekijät kokonaisuutena.

Tutkielmaa varten tutkittava aikaväli on vuodet 1966–2022. Tutkimusmenetelmänä on käytetty kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, jonka lisäksi on pyritty pohtimaan aiheeseen liittyviä potentiaalisia jatkotutkimusaiheita mahdollista tulevaisuuden tutkimusta varten. Tutkielman pääasiallisena tiedonlähteenä on käytetty Tampereen yliopiston verkkokirjasto Andorin vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita, sekä aiemmissa tutkimuksissa lähteinä käytettyjä sopiviksi arvioituja julkaisuja.